Näin puhuivat demarit eduskunnan kyselytunnilla, ja perustelivat väitettään sillä, että hallituksen veronalennukset kasvattavat velkaa, vaikka Riikka Purra muuta on väittänytkin.
(Kuva: Eduskunta 15.05. 2025.)
Riikka Purra vastasi, että veronalennukset eivät eivät lisää velkaa. Jotkut muut asiat, kuten huonot suhdanteet ja 17 vuodeksi pysähtynyt talouskasvu, niin tekevät. Hallituksen tavoite on vakauttaa velkasuhde vaalikauden loppuun mennessä, Purra vielä painotti.
Puolustusmenot kasvavat miljardeja
Riikka Purra kertoi myös eduskunnalle, että uutta velkaa puolustukseen on maailmantilanteen ja Naton vuoksi nostettava neljällä miljardilla vuodessa.
Tämä tarkoittaa sitä, että parissa vuodessa puolustusmenoihin tulee lisää puolet nykyiseen. Purra muistutti eduskuntaa, että kaikesta muusta on Orpon hallitus säästänyt paitsi sisäisestä – ja ulkoisesta- turvallisuudesta.
Miksi Suomi kannattaa yhteisvelkaa EU.ssa, -ja vieläpä persut?
Purra selitti, että tuo yhteisvelka menee puolustukseen, ja syynä on 4 x Venäjä, ja kun Suomi on aiemmin maksanut miljardeja EU:n ”elvtyspakettiin”, ja kun siitä takaisinmaksuosuudesta Suomen osuutta on jäänyt saamatta, niin tällä rahalla Suomi voi osallistua Euroopan Unionin yhteiseen velkaan, joka siis käytetään Euroopan yhteiseen puolustukseen, ja se on meille rajavaltiona äärimmäisen tärkeää.
Keskusta aikoo tehdä julkisen velan kasvusta välikysymyksen
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen suorastaan taivasteli päinvastaisia lupauksia ennen vaaleja: Niin Perussuomalaiset kuin Kokoomuskin vannoivat silloin isoon ääneen, kuinka ”nyt velkaantuminen tainnutetaan”.
Mutta Kaikkosen mukaan näin ei todellakaan ole käynyt, vaan päin vastoin velkaantuminen jatkuu ja kasvaa. Kaikkosen mielestä hallitus ei enää kahden vuoden vallassa olon jälkeen voi nykytilanteesta syyttää edellistä hallitusta.
Nykyinen hallitus ministereineen ja varsinkin valtiovarainministeri Purra usein -itse asiassa erittäin usein- viittaa valtiovarainministeriön ”virkavastuulla toimiviin virkamiehiin”. Toki, siellähän se valmistelu tehdään virkamiesten toimin talousasioissa, mutta poliittinen vastuu, viimekätinen vastuu, kuuluu aina -aivan aina- politiikoille.
Viiankiaapa nousi kiistakapulaksi
Kyseinen paikka on Sodankylässä ja se on suojeltu suo. Mutta sen alle-kilometrin syvyyteen on tarkoitus perustaa kuotakaivos, koska siellä on tehtyjen selvitysten mukaan 10 000 0000 000 miljardin siis 10 miljardin euron arvosta kultaa.
On myös selvitetty, että on mahdollista, että kaivos pudottaisi alueen pohjavesiä. Toisaalta Viiankiaavan lähettyvillä on muitakin samanlaisia suoalueita, joilla on enemmänkin erilaisia suolle tyypillisiä suojeltavia kasvi- ja luontotyyppejä, mutta ne eivät peitä alleen maailmanluokassakin mittavaa kulta-aarretta.
Vihreiden esittämän suojelunjatkamis toiveen ja kaivosluvan kieltämiseen vastasi entinen ympäristöministeri Kokoomuksen Sari Mutala, että selvityksen alueesta ollessa vielä kovasti kesken, on odotettava niiden tuloksia.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman on puolestaan sanonut, että pitää vakavasti harkita, että alueen Natura-suojelua pitäisi tämän kaivoshankkeen osalta ”avata”.
Työpaikkoja mahdollinen kaivos toisi joistakin kymmenistä muutamaan sataan. Se ei tietenkään ole Suomen mitassa paljon, mutta aina työttömyyden kanssa kipuilleelle itälapin Sodankylälle se on ainakin jonkun asteinen ”lottovoitto”.
Kaiken kaikkiaan kyselytunti oli hieman ”väsähtänyt” verrattuna muutamaan edelliseen niin on luultavaa, että ennekuin eduskunta jää kesätauolle saadaan tiivistunnelmallisia kyselytunteja. Onhan niitä kuitenkin jäljellä vielä puolikymmentä.
Seppo Huhta
Pekka Kemppainen