Hallitus päätti taannoin puoliväliriihessä mittavista veronalennuksista, jotka kohdistuvat niin yksittäisiin palkansaajiin, kuin elinkeinoelämään.
(Arkistokuva: Eduskunta.)
Tehdyillä veroratkaisuilla hallitus tavoittelee Suomelle nopeampaa talouskasvua. Bergbomin mukaan vain kestävä ja nykyistä nopeampi talouskasvu voi pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden.
Veronkevennykset ovat tervetullut ratkaisu. Työlle ja yrittämiselle on annettava tilaa, jos haluamme lisää työtä, investointeja ja verotuloja Suomeen, sanoo perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajana Miko Bergbom.
Hallitus keventää hallituskauden aikana ansiotuloverotusta kautta linjan. Veronalennuksista valtiontaloudelle suurimmat kustannukset syntyvät etenkin pieni- ja keskituloisille tehtävistä kevennyksistä, jonka lisäksi myös työssäkäyvien yksinhuoltajien sekä lapsiperheiden verotus kevenee. Yhdessä jo toteutuneiden palkkaratkaisujen kanssa, palkansaajien ostovoima kasvaa Bergbomin mukaan tulevina vuosina merkittävästi.
Hallitus päätti korottaa tänä vuonna voimaan tulleen ansiotulovähennyksen lapsikorotuksen ensi vuodeksi yli kaksinkertaiseksi. Summa nousee yhden lapsen osalta 50 eurosta 100 euroon ja yksinhuoltajilla tuplat tuosta. Lapsimäärää ei vähennyksessä ole rajattu, eli vähennystä kertyy työssäkäyvälle vanhemmalle jokaisesta lapsesta erikseen.
Päätös lisää lapsiperheiden ostovoimaa ja luo varmuutta tulevaan. Monelle lapsiperheelle tämä on positiivinen muutos, joka parhaimmillaan kiihdyttää sisämarkkinoita ja luo työtä ja kasvua myös palvelualoille, Bergbom iloitsee.
Yritykset saavat vastaavasti helpotusta yhteisöveron kevennyksen muodossa.
Bergbom painottaa, että nyt on elinkeinoelämän aika näyttää esimerkkiä ja investoitava Suomeen. Kansanedustajan mukaan yhteisöveron alennusta on etenkin elinkeinoelämä julkisuudessa toivonut, sillä perusteella, että se lisäisi talouskasvua.
Vetoan nyt laajasti koko elinkeinoelämään ja pyydän nöyrästi rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka loisivat talouskasvua. Vaikka maailmantalous on epävarma, juuri nyt tarvitaan lisää rohkeutta. Ilman yritysten riskinottoa uudistukset jäävät vajaiksi. Päättäjät voivat parhaimmillaankin vain luoda puitteita talouskasvulle ja nyt niitä on hallituksen toimesta tehty roppakaupalla ja tehdään yhä edelleen.
Suuryritysten päätökset vaikuttavat myös laajasti suomalaiseen pk-sektoriin. Konkurssiaallon keskelle tarvitaan nyt uskoa tulevaan. Kyse on maamme tulevaisuudesta hyvinvointiyhteiskuntana, toteaa Miko Bergbom. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
No, olisiko Bergbomilla konkreettisia ehdotuksia tai tekoja miten tämä temppu tehdään?
Ennen vanhaan valtio ja kunnat investoivat kun tuli huonoja aikoja. Mutta nykyään kun kunta tai valtio ei kuulemma saa kilpailla yksityisen sektorin kanssa niin kovin huonoa on investoida mihinkään mikä tuottaisi pääomatuloja. Ennen oli valmet, kaivokset, vakuutukset, energialaitokset, …
Jatkuva talouskasvu on mahdotonta ilman jatkuvaa väkimäärän lisäämistä. Tavoitteena varmaan että vuoteen 20xx mennessä suomessa on 10 miljoonaa suomalaista/matua? Syövällä on sama päämäärä.. jatkuva kasvu
Mikään taloudenpito ei kanna pitkälle, mikäli menot ovat tuloja suuremmat, ehkäpä siksi kannattaisi turvautua vanhaan ja koeteltuun silmänkääntökikkaan:
Ja eikun tuumasta toimeen! Perustakaa jokin uusi mahtivirasto eläkevirkoja havitteleville virkaperteille, esim:
Sarkastisesti tietenkin…….
– Julkisen Talouden Muototarkastusvirasto
– Valtion Menojen Näennäistarkastuskeskus
– Suurhankkeiden Seremoniallinen Seurantavirasto
– Talousviraston Hyväksyntäyksikkö
– Valtion Budjetin Sinettitoimisto
– Valtion Varainkäytön Väärinvarmistuslaitos VVTL (sarkastisesti)
– Suurprojektien Hyväksyntäautomaatti
– Menojen Sinisilmäinen Seuraajaklubi ry,
– Budjettien Suloinen Uni -virasto
– Valtion Talouden Lempeä Katselmus
– Valtion Talouden Valvontaneuvosto (voi antaa väärän kuvan)
– Julkisten Investointien Arviointikeskus (jos arviointi on pinnallista)
– Kansallisen Talouden Tarkastuselin (jos tarkastus on vain nimellinen)
– Valtion Resurssien Hallintainstituutti (jos hallinta on vain paperilla)
– Yhteiskunnallisten Varojen Toimivuuden Tarkastajat (VVTT jos toimivuutta ei oikeasti tutkita)
– Mukatutkimuskeskuksen Keskusyksikön Johtamisyksikkö
– Näennäistarkastusvirasto (lempinimeltään maisemantarkastusviraston erikoistarkastajayksikkö MTVETY)
– Vähän Sinne Päin -toimisto
– Lumevirasto (kansankielellä Silmänkääntäjävirasto)
Ps. Ajatelkaa nyt, saisitte lisää jengiä tärkeilemään sinne kymppitonnikerhon molemmin puolin, ja tietenkin suurituloisina nämä joutuisivat vielä lohduttomina kärsimään veronalennuksista, jotta he voisivat wokettaa ja uhriutua tavisten käsittämättömän saamattomuuden puolesta – isänmaan edun nimissä.
Pss, Kysymys: Kasvaisivatko valtion tulot näin verojen kasvaessa? Vastaus; Eivät tietenkään kasvaisi, koska ei byrokraattivirkamies ole mitään veroja ikinä maksanutkaan, koska ei hänellä ole ikinä mitään oikeita tulojakaan ollut – hän elää näet verokannasta, lue; muiden maksamista oikeista veroista.