Arvoisat suomalaiset!

Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä ja suomalaisen työn päivä. Kaikkien ilmeisten maailmanpoliittisten ja taloudellisten haasteiden keskellä on syytä keskittyä hetkeksi pohtimaan, mitä kaikkea hyvää työtä Suomessa on tehty.

Ensinnäkin jokainen suomalainen, joka on ollut ihan tavallisissa töissä, joka on hakenut töitä tai yrittämällä luonut työtä – heistä jokainen on tehnyt hyvää työtä. Sen muistaminen on tänään olennaista.

Entä sitten poliittiset päättäjät, joilla nyt on valta mahdollistaa kaikkien suomalaisten hyvä työ?

Työtä on kyllä tehty hyvin aikomuksin. Hallitus on pyrkinyt tekemään hyvää työtä, kun se on yrittänyt uudistaa työmarkkinoita ja työn tekemisen kannustimia. Kaikilta osin tuo työ ei kuitenkaan ole ollut priimaa. Vaikka kannatan markkinataloutta, nyt tehdyt veronalennukset ovat epäoikeudenmukaisia ja jakavat yhä enemmän kansaa. Esimerkiksi naiset ovat jäämässä yhä huonompaan asemaan, koska suurimmat veronkevennykset koskevat käytännössä vain miehiä. Tältä osin työtä on siis tehty, mutta se voisi olla huomattavasti parempaa. Uskon, että hallitus pystyisi parempaan.

Toisekseen nyt vallassa olevat päättäjät ovat tehneet hyvää työtä, kun he ovat yrittäneet säästää, jotta valtiontalous saataisiin tasapainoon. On hyvä kiittää heitä tästä työstä, mutta samaan aikaan on todettava, että jälki ei ole ollut tavoitteiden mukaista. Kannustan siis hallitusta miettimään, onko se luvannut liikoja kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa nähden.

Suomalainen työ on mielestäni sitä, että luvataan vain sen verran, kuin osataan ja pystytään tekemään. Niin tekee suurin osa tavallisista suomalaisista palkansaajista. Niin tekevät menestyvät yrittäjät. Sama asenne pitäisi olla myös heillä, jotka tällä hetkellä käyttävät ylintä poliittista valtaa.

Suomen kasvu köyhästä maatalousyhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi on perustunut siihen, että valtion ja yksityisten ihmisten pääomilla on luotu työtä, jossa kaikkia osapuolia on pyritty kohtelemaan riittävän reilusti. Suomi nousi köyhyydestä juuri siksi, että kaikkien työtä arvostettiin. Vastakkainasettelun määrä pyrittiin pitämään mahdollisimman pienenä.

Ympärillämme on nyt epävakautta ja tulevaisuus poikkeuksellisen epäselvä. Siksi tarvitsemme – enemmän kuin pitkään aikaan – sellaista suomalaista työtä, jossa jokainen osallistuu kykyjensä mukaan ja jossa jokainen myös luopuu jostakin omasta edustaan. Tarvitsemme rohkeaa työtä ja uutta ajattelua. Suomalaisten työ on ollut sitä ennenkin, eikä ole mitään syytä, miksi se ei voisi olla sitä edelleen.

Suomi nousee kyllä jaloilleen. Mutta se työ on tehtävä yhdessä. Hyvää suomalaisen työn päivää!

Harry Harkimo

One thought on “Hjallis Harkimon vappupuhe”
  1. Kyllä Suomen nousussa oli merkittävää hyvät yhteyden naapurisuurvaltaan, vaikka tämä olikin kommunistinen valtioa. Se, että tekee merkittävää työtä, tarkoittaa myös, että kauppayhteydet toimii. Kauppa länteen vaatii laivayhteydet ja siksi halvat hinnat. Kauppa itään toimiin lyhyilä maayhteyksillä ja hinnat voivat ola korkeampia, siksi idän kauppa on Suomelle hyödyllistä. Nyt talous on sortumassa ja syynä ovat Venäjän pakotteet, joissa Suomi on tärkeä mukana olija rajasulkuineen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *