”Tiedeyhteisö ei tarvitse kansallisen turvallisuuden päällystakkia”, sanoo eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen Johannes Yrttiaho.
(Kuva: Eduskunta.)
Kansanedustaja Johannes Yrttiaho (vas.). jätti tänään perjantaina eriävän mielipiteen perustuslakivaliokunnan lausuntoon Suomen Akatemiaa koskevasta lakiesityksestä.
’Hallitus uhkaa tieteen vapautta esityksellään’
– Hallitus uhkaa tieteen vapautta esityksellään, jossa tutkimusrahoituksen ja tutkimuksen rajoja sanelisivat kulloinenkin ulkopolitiikan virallinen linja tai epämääräisiksi jäävät kansallinen turvallisuus ja kansainväliset velvoitteet, Yrttiaho sanoo.
Hallituksen esityksen mukaan Suomen Akatemiaa koskevaan lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan mm. tutkimuksen rahoittamista koskevien Akatemian tehtävien hoitaminen ei saa olla ristiriidassa Suomen kansallisen turvallisuuden, kansainvälisten velvoitteiden tai Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa.
’Perustuslakivaliokunta vaati sivistysvaliokuntaa poistamaan…’
Perustuslakivaliokunta vaati yksimielisesti lausunnossaan sivistysvaliokuntaa ehdottomasti poistamaan perustuslain vastaisena viittauksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan noudattamiseen.
Yrttiaho katsoo eriävässä mielipiteessään lisäksi, että muidenkin tieteen vapautta uhkaavien kriteerien poistaminen laista olisi välttämätöntä.
– Perustuslakiongelmien ratkaisemiseksi ei riitä, että vaatimus virallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan noudattamisesta poistetaan. Myöskään epämääräiset ja monitulkintaiset viittaukset kansalliseen turvallisuuteen ja kansainvälisiin velvoitteisiin eivät sovi Suomen Akatemian rooliin ja tieteen vapauteen. Ne mahdollistavat kriittisen tutkimuksen vaientamisen, Yrttiaho sanoo.
Toisin kuin valiokunnan enemmistö, Yrttiaho katsoo, että muutkin kiistanalaiset kriteerit tulisi poistaa tai vähintäänkin täsmentää niitä niin, ettei tutkijoiden oikeutta valita tutkimusaiheensa ja -menetelmänsä rajoiteta. Tämä olisi edellytys lain säätämiseksi normaalissa järjestyksessä.
– Vapaus tutkimuskohteiden, kysymyksenasettelujen ja menetelmien valintaan on perustuslaissa turvatun tieteen vapauden ydintä. Suomen Akatemian asema tieteellisen tutkimuksen keskeisenä julkisena rahoittajana tarkoittaa, että Akatemian rahoituspäätöksillä on merkittävä vaikutus tutkimuskohteiden valintaan ja tutkimuksen kysymyksenasetteluihin koko tiedeyhteisössä, Yrttiaho sanoo.
’Turvallisuusriskejä voidaan ehkäistä olemassa olevalla lainsäädännöllä’
Mahdollisia turvallisuusriskejä voidaan tehokkaasti ehkäistä olemassa olevalla lainsäädännöllä. Siihen ei tarvita nyt esitettyä lakimuutosta.
– Tutkimuksen ”turvallistaminen” on vaarallinen kehityssuunta. Euroopan unionin neuvosto on laatinut tutkimusturvallisuutta koskevat suositukset jäsenmaille. Suomessa ollaan etunojassa ja kiireellä viemässä suosituksia lakiin. Lakiin kirjattuina ne kangistaisivat pienen kansan tiede- ja sivistyselämän nopeasti. Uhkana on mm. tutkijoiden itsesensuuri.
Yrttiaho kehottaa miettimään, halutaanko suomalaiselle tiedeyhteisölle pukea kansallisen turvallisuuden päällystakki.
– Mielestäni sellainen ei kuulu sivistysvaltioon, sanoo kansanedustaja. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
1970 luvulla tiede toimi siten, että tiedekunta sai potin rahaa, jonka jakamisesta päättivät professorit. Raha jaettiin ja professori suoritti tieteellistä tutkimusta mielensä mukaan. Toisilla meni hyvin ja toisilla huonosti. Sitten tilanne muuttui, jopa professorien virkoja jaettiin jo 1990 luvulla poliittisesti. Se johti nykyiseen valetieteeseen ja ilmastomuutokseen. Tilanne näyttää pahenevan edelleen. Ilmastonmuutoskin on vielä tapeetilla, vaikka se ilmasto ei enää lämpenekään hiilidioksidipäästöjä noudattaen. Nyt pitää ottaa uusia selitteitä, joista lehmien piereskely on eräs lähtökohta.
Jos tutkimuskohteiden, kysymyksenasettelujen ja menetelmien valinta on tieteen vapauden ydintä, niin tutkimusta arvioitaessa tietenkin otetaan huomioon valitut lähtökohdat.