Trumpin valinta kansallisen tiedustelun -ODNI:n- johtoon saattaa olla kriittinen Yhdysvaltain turvallisuudelle

Keskiviikosta (12.02.) alkaen Yhdysvaltain Office Director of National Intelligence:ä (ODNI) on johtanut entinen Havaijia kongressissa edustanut demokraatti Tulsi Gabbard. Tarkastelemme nimitykseen kohdistunutta kritiikkiä.

Donald Trumpin päättämä Tulsi Gabbardin nimitys Yhdysvaltain kansalliseksi tiedustelujohtajaksi vahvistettiin senaatissa tiukan äänestyksen jälkeen. Yhdysvaltain Samoalta kotoisin olevan sotaveteraanin (lääkintähenkilö), entisen demokraattina Havaijia kongressissa edustaneen, Gabbardin nimitys vahvistettiin keskiviikkona senaatissa (12.02.) äänin 52–48. Republikaanien senaattori Mitch McConnell (Kentucky) äänesti Gabbardia vastaan.

Office Director of National Intelligence (ODNI) johtaa Yhdysvaltain 18:a eri tiedusteluelintä, -joten Gabbard on paljon vartijana.

”Kansallisen tiedustelupalvelun johtaja toimii Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön päällikkönä, valvoen ja ohjaten National Intelligence Programme -ohjelman toteutusta ja toimii presidentin, kansallisen turvallisuusneuvoston ja Homeland Security Councilin pääneuvonantajana kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä tiedusteluasioissa. Presidentti nimittää DNI:n senaatin suostumuksella.”

ODNI:n johtajana Gabbard valvoo 18 tiedustelupalvelua, mukaan lukien CIA, FBI ja National Security Agency (NSA), joiden budjetti on yhteenlaskettuna 70 miljardia dollaria. -Siis melkoinen valta ja vastuu. Kysymmekin tiedustelun pitkänlinjan-ammattilaiselta, mikä vaikutus on tiedustelujohtajien vaihtamisella aina, kun hallituspohja tai presidentin henkilö vaihtuvat.

”Englannissa ja Yhdysvalloissa (kirjoitettu v.1971) tunnistetaan se, että olipa joku korkea virkamies miten pätevä tahansa, häntä ei voida sijoittaa korkeaan asemaan tiedustelupalveluun, jollei hänen ansioihinsa kuulu … monien vuosien vankka kokemus tiedustelutyöstä.” -Näin kirjoitti kolmea erilaista hallintojärjestelmää tiedustelujohtajana palvellut kenraali Reinhard Gehlen (sivu 276).

Gehlen tiesi mistä puhui: Hänen jälkeensä hänen perustamaansa Bundes Nachrichten Dienst:ä (BND:tä) johtamaan laitettiin mahdollisimman epäonnistunut valinta: ”…Eläkkeelle siirtymiseni jälkeen Liittotasavallan tiedustelun (BND;n) varajohtajaksi valittiin ulkopuolinen, joka oli kunnostautunut sosialidemokraattisen puoluetoimiston johtajana Hampurissa, Dieter Plötz.” Kuullostaakin hyvin hyvin pahalta! (Vaaleihin-25 saakka koko Saksaa johtaa eräs Schlutz, -jos nimen oikein muistin?) Annamme Gehlenin jatkaa:

”Epäluulot, joita tällainen virkanimitys herättää, ovat valitettavasti osoittautuneet aiheellisiksi.” (s.276)

”Ulkomaantiedustelun tulee olla täysin riippumaton hallituksenvaihdoksista”

Tämän jälkeen Gehlen kuvailee (sivut 277-279) kuinka ulkomaantiedustelun tulee olla täysin riippumaton hallituksenvaihdoksista, ja täysin tunnoton oppositio-hallitus -asetelmalle. -Rikkomus tässä asiassa näkyy väistämättä tiedustelun tehon alentumisena, ja tiedon laadun heikkenemisenä. Lopulta kalliisti ja suurella vaivalla pystytetty koneisto alkaa tuottaa näennäistietietoa, joka tukee vain kulloisenkin hallituksen puolueiden narratiiveja, -josta ”tiedosta” ei ole hyötyä. -Se saattaa jopa estää hallituksia huomaamasta virheitään ajoissa.

Toinen merkittävä vaaratekijä on poliittisten johtonimitysten seuraukset, jotka edistävät vihollisen tunkeutumista organisaatioon.

Kolmas seikka Gabbardin tapauksessa on poliittisen virkamiehen mahdollisesti suodattaman tiedustelutiedon vaikutus päätöksentekoon, -mm. nyt akuuteissa kriiseissä: Tukeeko jaettu tieto ylioptimistisia odotuksia, jolloin varoitus jää saamatta.

Ollen lojaali Saksan liittotasavallalle, Gehlen ei avaa kaikkea minkä tietää, mutta neuvostoagentti Heinz Felfen tapauksesta kertoessaan hän pääsee sivaltamaan Willy Brandtin ”Neue Ostpolitik” -katastrofiin johtanutta kehitystä, josta poliitikon työntäminen rampauttamaan tiedustelua on vain yksi osanen.

Felfen ryhmä saatiin kiinni, ja tuomittiin, mutta -kuten erään norjalaisen Arne Treholtin tapauksessakin- pian ilmaantui jonkinlainen poliittinen lobby anomaan tuomituille vapauttamista. Vuonna 1966 sosialidemokraattinen oikeusministeri Gustav Heinemann vapautti yhden kavaltajista, Alfred Frenzelin, vaihtamalla johonkin itävakoojaan. Vuonna 1968 Heinemann vaihtoi itsensä Felfen joihinkin Itä-Saksassa (”DDR”) vangittuihin henkilöihin, -vastoin BND:n tahtoa.

Avoin yhteiskunta kansalaisvapauksineen on haavoittuvassa asemassa puolustautuessaan takapajuisia ja brutaaleja diktatuurivaltioita vastaan: Nämä pystyvät käyttämään hyväkseen myös vastustajansa hallinnossa ja politiikassa sisällä olevia ”rauhantahtoisia” elementtejä, -kuten em. tapauksessakin.

Emme siis enää ihmettele, miksi kaikenlaiset Schlutzit ja Plötzit ovat rampauttaneet Saksan, niin että eihän heillä ole enää edes asiallista maanpuolustuskykyä! -Mutta palataan helmikuuhun 2025: Iltasanomat kirjoitti 15.11. 2024:

Tuleva presidentti Donald Trump esittää (Tulsi) Gabbardia Yhdysvaltain kaikkien tiedustelupalvelujen johtajaksi. Kyseessä on keskeinen hallitusvirka. Nimitys on jo nostattanut vastustusta Yhdysvalloissa ja aiheuttanut epävirallisten tietojen mukaan huolta Yhdysvaltain liittolaisissa.

Gabbard on tehnyt harvinaisen vähän torjuakseen synkän epäilyksen varjon päältään:

This war and suffering could have easily been avoided if Biden Admin/NATO had simply acknowledged Russia’s legitimate security concerns regarding Ukraine’s becoming a member of NATO, which would mean US/NATO forces right on Russia’s border. (24.02. 2022.)

• https://x.com/TulsiGabbard/status/1496695830715142148,

Gabbardia on moitittu myös Syyrian diktaattorin, Bashar al-Assadin, symppaamisesta. (-Mutta meillä Suomessa ei ole varaa keulia tässä asiassa (-mitaliakin on myönnetty)).

Mutta Trumpiin mennäksemme…

Nämä executive-orderit, joita Yhdysvaltain presidentin pöydältä lähtee, ovat ihmetyttäneet ja kummastuttaneet: Yhdysvaltain avustusprojekteilla mm. Afrikassa, johon aivan muut ovat tunkemassa palkkasotureiden ja ylösnostettujen maastopukuisten johtajapaviaanien voimin, ei näytä olevan varmuutta jatkuvuudesta.

Radio Svoboda (Rfe/rl), jolla on huikean hyvä tiedonsaanti Venäjältä, ja huomattava sikäläinen lukijamäärä, ollaan ilmeisesti lopettamassa. Aikooko Trump jättää Venäjän opposition yksin? Keitä muita hän jättää?

Luettavaksi:

• Wikipedia: Tulsi Gabbard,
• AP News 13.02. 2025: Senaatti vahvisti Gabbardin Trumpin kansallisen tiedustelupalvelun johtajaksi,
• Wikipedia: ODNI,
• ODNI,
• Iltasanomat 15.11. 2024: Ukrainalaissivustolla kova väite Trumpin ehdokkaasta tiedustelu­johtajaksi: ”Todennäköisesti Venäjän agentti” Ukrainalainen Myrotvorets-sivusto listaa epävirallisesti maan ”vihollisia”,
• Meduza 14.11. 2024: Miksi Trump on valinnut kansallisen tiedustelujohtajan Tulsi Gabbardin Ukrainan epävirallisessa ”vihollisten” tietokannassa?,
• Myrotvotets 06.04. 2022,
• Reinhard Gehlen: ’Vuosisadan vakooja’, Kirjayhtymä 1972, (ISBN 9526-0119-21),
• BBC 12.02. 2025,
• NBC News 16.11. 2025,

Suomi on tehnyt selväksi Yhdysvalloille -viimeksi eilen- että tuemme vahvasti Ukrainaa

Sanna Marin tänään: ”Venäjän voitto rohkaisisi autoritaarisia hallintoja maailmanlaajuisesti ja murentaisi turvallisuutta