Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo arvostelee Petteri Orpon hallituksen suhtautumista kehitysyhteistyöhön.
(Kuva: Veronika Honkasalo / Facebook.)
Eduskunnan Ulkoasiainvaliokunta hyväksyi tänään kokouksessaan mietinnön kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta. Vasemmistoliitto ainoana puolueena jätti mietintöön vastalauseen. Vasemmistoliiton kansanedustaja ja ulkoasianvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo on pettynyt muiden oppositiopuolueiden asenteeseen Petteri Orpon hallituksen vastuuttomaan kehityspolitiikkaan, jossa kaupallinen hyöty laitetaan kestävän kehitysyhteistyön edelle.
”Kehitysyhteistyön rahoitusta on lähdetty ohjaamaan Suomen kaupalliseksi hyödyksi”
– Orpon hallituksen valtavat leikkaukset kehityspolitiikasta ovat paitsi eettisesti vastuuttomia, myös vahingollisia Suomen ulkopoliittiselle liikkumatilalle ja uskottavuudelle, Honkasalo sanoo.
– Massiivisten leikkausten lisäksi kehitysyhteistyön rahoitusta on lähdetty ohjaamaan Suomen kaupalliseksi hyödyksi, kehityspolitiikan painopisteitä sekä kavennetaan että vähennetään ja itse avun saaminen on ehdollistettu: tämä on aivan väärä suunta, Honkasalo painottaa.
Honkasalon mukaan ensimmäistä kertaa historiassa Suomen kehityspolitiikan päämääränä ei ole köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen, vaan painotus on vientimahdollisuuksien edistämisessä.
YK:n tavoite 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön on pidettävä
– On tärkeää, että Suomi edelleen tavoittelee YK:n tavoitteiden mukaisesti sitä, että se kohdentaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön ja kohdentaa 0,2 prosenttia vähiten kehittyneiden maiden (LDC-maat) kanssa tehtävään yhteistyöhön ja apuun. Lisäksi LDC-maiden rahoitusosuuden seuranta on palautettava valtion talousarvioon, Honkasalo painottaa.
Mietintöön Ukrainan kohdalle tasa-arvo- ja inklusiivisuus
– Pidin myös tärkeänä, että mietintöön olisi lisätty vaatimus siitä, että Suomi liittyy Ukrainan jälleenrakentamisen tasa-arvo- ja inklusiivisuusliittoumaan, joka perustettiin Ukrainan jälleenrakennuskonferensissa kesäkuussa 2024. Suomi on sitoutunut tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista. Lisäksi naisten ja tyttöjen oikeuksien vahvistaminen sekä sukupuolten tasa-arvon mukaan lukien sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman edistäminen ovat Suomelle tärkeitä teemoja. Siksi Suomen pitäisi ehdottomasti olla liittoumassa mukana, tähdentää Honkasalo. 
tasa-arvo = suhteellista, edelleen toiset ovat tasa-arvoisempia ja sekin on suhtautumis kysymys.
Valtion kehitysavut eivät ole johtaneet kehitykseen, joten onko niitä järkeä kutsua kehitysavuiksi? Tehdä jotain, minkä uskoo tai kuvittelee olevan avuksi, ei ole auttamista. Auttamista tapahtuu, jos jokin asia tulee paremmaksi.
Kehitysapujen tarkoitus ei ole kehitys, vaan avuilla ostetaan vaikutusvaltaa.