Kesäkokoukseensa kokoontunut Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa tänään, ettei valtiontalouden säästöpaineiden keskellä lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin kohdisteta leikkauksia. Kristillisdemokraateille on ollut hallitustyössä ensisijaista, että lapsilisien ja perusopetuksen rahoitusta on korotettu ja kotihoidontuki säilyy.
(Arkistokuva.)
Kristillisdemokraattit (KD) pitää tärkeänä sitä, että hallitus on ryhtynyt toimiin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseksi, ja on toteuttamassa lasten ja nuorten terapiatakuun.
Hallitus vahvistaa rahoitusta koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön
Kevään kehysriihessä hallitus päätti lapsi- ja nuorisopaketilla vahvistaa pysyvää rahoitusta koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön ja mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin sekä osoittaa erillistä rahoitusta koulukiusaamisen vastaiseen työhön. Kännyköiden käytön vahva ja yhtenevä rajoittaminen peruskoulussa on tarpeen.
Hallituksen päättämällä laajalla poikkihallinnollisella toimenpideohjelmalla ehkäistään nuoriso- ja jengirikollisuutta sekä mm. pyritään rikoskierteen katkaisemiseen ja rikosvastuun toteutumiseen. Ohjelman toimeenpanoa tulee kiirehtiä.
Äitiys- ja lastenneuvolatoiminnasta pidettävä huolta
Liikunnalla on merkittävä vaikutus kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vaikka valtion liikuntaa koskevat rahoitusratkaisut ovat merkittäviä, lasten ja nuorten kuntokäyrän nousu saavutetaan alueellisen ja paikallisen tason arkisella tekemisellä. Erityisesti kuntien liikuntabudjetit ovat ratkaisevassa asemassa.
Suomalainen neuvolajärjestelmä on merkittävä tuki pienten lasten vanhemmille. On pidettävä huolta siitä, että äitiys- ja lastenneuvolatoiminta tavoittaa jatkossakin kaikki perheet, eivätkä käynnit jää kiinni perheiden omasta aktiivisuudesta.
Yrittäjyyttä edistettävä, elinkeinorakennetta uudistettava ja panostettava aineettomiin investointeihin.
Yrittäjyyden edistäminen on yksi hallituksen tärkeimmistä painopisteistä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa, että yrittäjyyden edellytyksiä on kiireesti parannettava. Suomen talouden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi elinkeinorakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Suomalaisten hyvinvointi voidaan turvata lisäämällä aineettomia investointeja ja hyödyntämällä niitä paremmin.
Talouden ja tuottavuuden kasvu on ollut heikkoa vuodesta 2008
Elämme keskellä globaalia talouden ja rahajärjestelmän murrosta, jossa Suomen vaikutusmahdollisuudet maailmanlaajuisiin megatrendeihin ovat rajalliset. Maamme talouden ja tuottavuuden kasvu on ollut erittäin heikkoa vuodesta 2008 lähtien, ja työllisyysasteemme on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista.
On aika tehdä päätöksiä siitä, millainen Suomi haluamme olla nyt ja tulevaisuudessa. Tarvitsemme rohkeutta ja viisautta, jotta osaamme käyttää resurssimme tehokkaasti ja tuottaa niillä enemmän lisäarvoa. Suomessa on uskallettava tarttua uusiin innovaatioihin ja projekteihin, jotka voivat luoda hyvinvointia tulevaisuudessa.
On rohkeasti hyödynnettävä ammattilaisosaamista, innovatiivista kansallista politiikkaa ja pääomarohkeutta säilyttääksemme kilpailukykymme. Suomella on erityistä osaamista ilmastonmuutoksen torjunnassa, avaruusteknologiassa, kiertotaloudessa ja meriteollisuudessa. Meillä on mahdollisuus ratkaista energiantuotannon ja logistiikan haasteita teknologian avulla.
Tarvitsemme ennakoivaa ja selkeää lainsäädäntöä, rohkeutta ottaa käyttöön uusia teknologioita ja hyödyntää tutkimustuloksia yritystoiminnan moottorina. Yritystukijärjestelmää on kehitettävä niin, että painopiste siirtyy kohti pitkän aikavälin tuottavuutta ja arvonlisää.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos julkaisi alkuvuodesta muistion ”Miltä Suomen aineeton pääomakanta näyttää Ruotsiin ja Saksaan verrattuna?” Siitä ilmenee, että Ruotsi investoi radikaalisti Suomea enemmän ohjelmistoihin ja dataan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Suomen aineeton pääomakanta on vain 66 % Ruotsin vastaavasta pääomakannasta. Suhteessa työtunteihin se on Ruotsissa peräti neljä kertaa suurempi kuin Suomessa. Tähän on saatava maassamme parannusta. 
**