Suomalaiset olivat näkyvästi esillä COSACin keskusteluissa Euroopan turvallisuudesta ja kauppapolitiikasta.
Suomalaiset kansanedustajat olivat näkyvä valtuuskunta, kun parlamenttien EU-valiokuntien ja Euroopan parlamentin COSAC-yleiskokous puhui Kööpenhaminassa Euroopan turvallisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamisesta ja kauppapolitiikasta.
Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirénin (Kokoomus) mukaan käsillä alkaa olla viimeinen hetki vahvistaa EU-yhteistyön perustaa: yhteisiä arvoja, yhteistä turvallisuutta, kilpailukykyä ja kykyä toimia päättäväisesti yhdessä. Ratkaisevia ovat panostukset turvallisuuteen, puolustukseen ja kilpailukykyyn, Sirén sanoi.
Puheenjohtaja painotti, että Euroopan tärkeimpänä tehtävänä on edelleen tukea Ukrainaa horjumatta ja lisätä kaikin tavoin painetta Venäjää kohtaan. Venäjän aiheuttamat uhat, mukaan lukien esimerkiksi varjolaivaston käyttö ja ilmatilaloukkaukset haastavat kaikkien Euroopan maiden vakautta ja turvallisuutta.
”Vahva Eurooppa ei synny itsestään, vaan se syntyy niillä päätöksillä joita me teemme yhdessä.”, Sirén sanoi.
’Venäjän voitto Ukrainassa muuttaisi kaikki Euroopan suunnitelmat’
Aleksi Jäntti (Kokoomus) huomautti, että Venäjän voitto Ukrainassa muuttaisi kaikki Euroopan suunnitelmat hetkessä. Jäntin mukaan Euroopalla ei ole tarpeeksi tahtoa taata Ukrainan puolustamista koskevia julistuksiaan, eikä se siksi myöskään istu neuvottelemassa rauhasta yhdessä Yhdysvaltain ja Venäjän kanssa.
”Meillä on pedon kyky, mutta lampaan tahto suhteessa Venäjään. Siksi muodostamamme uhka on Venäjän näkökulmasta nolla. Jokainen heikkouden osoitus Venäjän edessä on ollut ja tulee aina olemaan eskalaatio, mutta jokainen päättäväisyyden ja voiman osoitus de-eskalaatio”, Jäntti päätti.
’Parhaat järjestelmät ja kyvykkyydet tulisi ottaa käyttöön’
Jani Kokko (SDP) muistutti, että kansallisen teollisuuden suojelu estää Eurooppaa käyttämästä puolustusmäärärahoja tehokkaasti. Käyttöön tulisi ottaa parhaat järjestelmät ja kyvykkyydet riippumatta siitä, mistä jäsenmaasta ne tulevat.
”Eiköhän tällä porukalla sovita, että unohdamme protektionismin ja teemme oikeasti kaikkemme Euroopan puolustuksen eteen, sillä se on myös yksi keino lisätä kansalaisten onnellisuutta. Suomi on valittu jo kahdeksatta kertaa maailman onnellisimmaksi maaksi ja yksi syy sille on uskottava puolustuskykymme”, Kokko sanoi.
’Venäjän LNG-tuonti on kiellettävä suunniteltua nopeammin’
Mats Löfström (RKP) kiitti Euroopan komissiota sen ehdotuksista puolustuksen, talouden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, mutta kiritti jäsenmaita nopeampiin toimenpiteisiin: Ukrainan tukea on lisättävä, Venäjän LNG-tuonti on kiellettävä suunniteltua nopeammin ja sen jäädytetyt varat on saatava käyttöön Ukrainan hyväksi, jotta Ukrainan asema neuvotteluissa vahvistuu.
”Tarvitsemme pikaisesti päätöksen jäädytettyjen varojen käyttämisestä. Kello käy ja maailma katsoo meitä. Meidän on näytettävä, että kykenemme toimimaan”, Löfström sanoi.
Kimmo Kiljunen (SDP) laajensi keskustelun näkökulmaa huomauttaen, ettei Euroopan vahvuus ole vain sotilaskyvyn ja -keinojen varassa.
”Meidän vahvuutemme ovat meidän arvoissamme. Siinä miten me puolustamme ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja demokratiaa mantereellamme. Meidän vahvuutemme on sosiaalisessa yhtenäisyydessä, suvaitsevaisuudessa ja solidaarisuudessa – eikä solidaarisuus tunne rajoja”, Kiljunen sanoi.
’Puolustuksen sisämarkkinat lisäisivät turvallisuutta ja vähentäisivät kustannuksia’
Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) osallistui keskusteluun EU:n kauppapolitiikan mahdollisuuksista ja haasteista nykyisessä maailmantilanteessa. Hän painotti, että Eurooppa tarvitsee lisää kansainvälistä kauppaa, joka on hyödyttänyt eurooppalaisia monin tavoin.
Kumpula-Natri painotti sisämarkkinoiden merkitystä Euroopalle, käyttäen esimerkkinä hyötyjä, joita tässä ajassa saataisiin toimivista puolustuksen sisämarkkinoista.
Varapuheenjohtaja kiinnitti huomiota myös Venäjälle asetettuihin kauppapakotteisiin. Kumpula-Natrin mukaan hyökkääjän ei saa antaa hyötyä kaupasta ja työtä pakotteiden kiertämisen estämiseksi on jatkettava määrätietoisesti.
COSACin toisen päivän aiheina mm. kestävä kasvu, energia, maatalous ja laajentuminen
COSACin yleiskokous jatkui tiistaina: Päätöspäivän aiheina ovat maatalouden ja ruoantuotannon kilpailukyky ja vihreä siirtymä, kestävä kasvu ja energia sekä EU:n laajentuminen.
Suomalaiset kansanedustajat esittivät COSACissa huolensa EU:n kyvystä laajentua
Parlamenttien EU-valiokuntien ja Euroopan parlamentin COSAC-yleiskokouksen päätöspäivän aiheina olivat maatalouden ja ruoantuotannon kilpailukyky ja vihreä siirtymä, kestävä kasvu ja energia sekä EU:n laajentuminen.
Suomalaiset kansanedustajat osallistuivat EU:n laajentumista koskevaan keskusteluun. Jani Kokon (SDP) ja Aleksi Jäntin (Kokoomus) huolena oli EU:n laajentumispäätöksiä koskeva yksimielisyyden vaatimus, joka voi lamauttaa päätöksenteon.
’EU:n laajentuminen on geopoliittinen välttämättömyys’
Jani Kokko aloitti suomalaisten puheenvuorot toteamalla, että EU:n laajentuminen on geopoliittinen välttämättömyys, sillä se on paras keino vakauden ja vaurauden levittämiseen Euroopassa. Hakijamaat vastaavat omasta edistymisestään, Kokko totesi, mutta arvioi, että EU ei tällä hetkellä ole valmis laajenemaan.
”Meillä on tilanne, jossa yksittäinen jäsenmaa voi ottaa koko unionin panttivangiksi, kuten on nähty Unkarin kohdalla”, Kokko sanoi.
”Ongelman ratkaisemiseksi määräenemmistöpäätökset tulee ulottaa koskemaan laajentumista sekä yhteisistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja arvoja rikkovilta jäsenmailta tulee ottaa sekä äänioikeus että tuet pois”, Kokko linjasi.
Aleksi Jäntti huomautti, että vaikka yksimielisyyden vaatimus tärkeissä asioissa on pienten maiden turva, se ei oikeuta johdonmukaista ja pitkäaikaista toimintaa EU:n yhteisiä arvoja ja tavoitteita vastaan.
”Koska EU ei kykene käyttämään jo olemassa olevia mekanismeja sen arvoja systemaattisesti rikkovien jäsenmaiden toiminnan rajoittamiseksi, minun on valitettavasti erittäin vaikea uskoa, että nykymuotoinen EU tulisi laajenemaan”, Jäntti sanoi.
Kimmo Kiljunen (SDP) pyrki istunnon viimeisenä puhujana kokoamaan yhteen COSACin keskustelun laajentumisesta. Kiljunen nosti erikseen esille Ukrainan tulevaisuuden EU:ssa. Kiljunen arvioi, että mikäli kaavaillussa aseleposopimuksessa kunnioitetaan Ukrainan oikeutta päättää EU-jäsenyydestään, se voi jälkikäteen osoittautua sopimuksen kaikkien tärkeimmäksi elementiksi.
COSACin kannanotoissa vahva painotus kilpailukykyyn, Ukrainaan ja turvallisuuteen
Yleiskokouksen yhteydessä COSAC hyväksyi keskusteltuihin teemoihin liittyvät kannanotot, jotka toimitetaan EU:n toimielimille. Suomen valtuuskunta vaikutti aktiivisesti erityisesti Ukrainan tukemisen tärkeyttä painottaviin muotoiluihin kannanotoissa.
Kannanotot julkaistaan parlamenttien EU-verkosto IPEXin sivuilla. Kannat eivät sido kansallisia parlamentteja eivätkä määrää ennalta niiden kantaa.
COSACin yleiskokous pidetään kahdesti vuodessa. Kokouksen järjestää EU:n neuvoston puheenjohtajuutta pitävän maan parlamentti. COSACin tarkoituksena on kuulla parlamentteja ja vahvistaa niiden yhteistoimintaa. COSAC hyväksyy yleiskokouksessaan yleensä kannanotot ja päätelmät, jotka toimitetaan EU:n toimielimille. Kannat eivät sido kansallisia parlamentteja eivätkä määrää ennalta niiden kantaa.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)