Kansanedustaja Anna Kontula (Vasemmisto) osallistuu facebook-päivityksessään (18.09.) keskusteluun maahanmuuttaneiden -väestöosuuteensa nähden– korkeasta osuudesta toimeentulotuen saajien joukossa.
(Arkistokuva.)
”Toimeentulotukea saavat he, joilla ei ole omaisuutta eikä tuloja’
”Tilastojen ymmärtämiseksi olisi tärkeää tuntea hieman suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää: siinä toimeentulotukea saavat he, joilla ei ole mainittavaa omaisuutta eikä tietyn minimitason ylittäviä tuloja2, muistuttaa kansanedustaja.. Toimeentulotukea saavat ”kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja sen ehdot ovat kaikkein heikoimmat”, muistuttaa kansanedustaja.
”Suuri osa suomea/ruotsia puhuvista saa muita sosiaalietuuksia, ja usein ansiosidonnaisena, eli esim. ansiosidonnaista työttömyysturvaa, sairauspäivärahaa tai eläkettä. Tällöin heidän tulonsa putoavat harvoin niin pieniksi, että he saisivat toimeentulotukea”, kirjoittaa Kontula.
Kommentoin Kontulalle:
Anna Kontula painottaa maahanmuuttajataustaisten työskentelyä -usein matalapalkka-aloilla- ja jäämistä ansiosidonnaisten korvausten ulkopuolelle, -siis toimeentulotuen asiakkaiksi. -Tämä lienee oikein päätelty, mutta kansanedustaja jättää huomiotta tietyn matalapalkka-työnantajien keinottelun ”halpatyövoimalla”: Rekrytoidaan mieluummin maahanmuuttajia, jotka ovat kotoutuspalveluiden piirissä, kuin suomalaisia.
Kun tulijaa ’ajetaan sisään’ suomalaiseen työelämään, hän saa sopeutumisvaiheessa nimenomaan toimeentulotuki-luukulta ’harkinnanvaraista’: Henkilön palkkatulot eivät (vielä) riitä elinkustannuksiin (-vuokra, vuokratakuu, muuttokustannukset, etc.). Suomalainen työntekijä ei pysty ottamaan työtä vastaan yhtä heikoilla palkoilla.
’Varjo-työmarkkinat’
Keinottelu tällä ilmiöllä vaikuttaa palkkatasoa alentavasti. -Ainakin pk-seudulle onkin muodostunut työvoimatarjonnan varjomarkkinat, joissa työntekijä saa ’sosiaalista’ palkan ja pk-seudun korkeiden elinkustannusten erotuksen.
Mm. siivous-alan maahanmuuttaja-valtaisuus on osin tämän ilmiön perua: Tuettu työnhakija voi ottaa huononkin duunin, 100%:sesti itsensä elättävä ei hänen kanssaan kilpaile.
Toimeentulotuki-sponssattu alihinnoiteltu työvoima on -paitsi markkinoiden ja kilpailun vääristämistä- myös pysyvä ja kasautuva rasite julkistaloudelle.
Dear Anna: -Siellä on tämä paha kapitalisti kähmäisin sormin kourimassa julkista rahaa pohjattoman ahneutensa tyydyttämiseksi! Vasemmistolta odotan luokkataistelu-henkistä proletariaatin etujen puolustamista. OK?
Hyvinvointivaltiomme on ihan oikeesti vaarassa
Hyvinvointivaltion idean esitti joskus pahamaineisella 30-luvulla ruotsalainen sosialidemokraatti Gunnar Myrdal. Nyt en muista, missä ideaa ensimmäisenä sovellettiin, mutta ajatus osoitti toimivuutensa: On sekä kustannustehokasta, että kansantaloutta nostavaa huolehtia heikko-osaisista yhteisvastuullisesti, ja samalla kotimaisesta kulutuskysynnästä. -Tähän eivät sääty-yhteiskunnat kyenneet, -ja juuri siksi ne katosivatkin.
Kansantalouden dynaamisuus oikeastaan edellyttää yhteisesti taattua perushyvinvointia. 2000-luvulla hyvinvointivaltioille on ilmaantunut uhka: Kuormastasyöjät l. pöhöttynyt hallinto, ja ihmisryhmät joiden olemassaolo perustuu muiden maksamaan hyvinvointitakuuseen.
Toimeentulotuilla kustannettu halpatyövoiman tarjonta on uhka sekä työmarkkinoille että kollektiivisesti kustannetulle huvinvoinnille. -Siis tämä on paljon pahemmin sanottu, kuin esm. Keskisarjan heitot, -joista onkin kiivaasti triggeröidytty.
”Eniten sosiaalietuuksia saa Suomessa rikkain kymmenys”
”Muuten: eniten sosiaalietuuksia saa Suomessa rikkain desiili, ainakin muutaman vuoden takaisten tilastojen mukaan. Ja siihen ei kuulu kovin montaa vieraskielistä”, kirjoittaa Anna Kontula.
Kansanedustaja laskee(?) saatuihin sosiaalietuuksiin ilmeisesti kaikki tulonsiirrot, ja myös eläkkeet jotka ovat saajan omia työelämässä kertyneitä säästöjä, joita hallinnoivat Kela ja työeläkeyhtiöt? Vertailu ei siten anna oikeaa kuvaa.
Anna Kontulan viestinä on siis torjua julkisuudessa jo esitetty käsitys maahanmuuttajien keskitasoa korkeammasta tukemisesta. Keskustelu aiheesta on mitä aiheellisinta, -ja se on vietävä uskottavaan lopputulokseen ihan yhteiskuntarauhan takia- mutta tämä ei ole hyvinvointivaltion tulevaisuuden avainkysymys.
Onko Suomella tulevaisuudessa varaa hyvinvointiin?
Se ’elämän ja kuoleman kysymys’ on resurssien riittävyys: Onko Suomella tulevaisuudessa varaa ylläpitää jo rakennettua hyvinvointitakuu-järjestelmää?
Valtionvarainministeri Riikka Purra lähestyy ongelmaa saksia ja höylää käyttäen, oppositio huutaa vastaan, -kertomatta mistä rahat otetaan.
Oma käsitykseni on, että tulonsiirtojen ja palveluiden leikkaaminen tuo kumulatiivisia lisäkustannuksia toisaalle, -eikä kokonaissäästöjä. Gunnar Myrdalin idea vajaan 100:n vuoden takaa on sittenkin kustannustehokkain.
Yhteisin varoin (verokertymästä) rahoitettu perustoimeentulo-takuu on sukupolvien aikana suurella vaivalla- saavutettu tila, jossa vasemmistollakin on suuri ansio. Sen puolustamista siis odotan, -varsinkin sieltä suunnasta- mutta asia ei edisty riskien kiistämisellä.
Pekka Kemppainen
Luettavaa:
- Anna Kontula, Facebook 17.09. 2025,
Seppo Huhta