Kansanedustaja Mari Holopainen (Vihreät) kirjoittaa järjestöavustusten rajaamisesta.
(Arkistokuva: Mari Holopainen, kuvalähde: Eduskunta.)
’Pääministerin ei pidä hyväksyä sitä, että yksi ministeri määrittelee suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ”oikeat toimijat”.’
Vihreiden kansanedustaja kritisoi Kokoomuksen ja muun hallituksen aiempaa passiivisuutta. Jos Kokoomus ja RKP hyväksyvät järjestörahoituksen poliittisen alasajon syrjivin perustein, ne määrittelevät samalla myös oman paikkansa suhteessa laitaoikeistoon.
”Hallituksella näyttää olevan pakka sekaisin: pääministeri vakuuttelee yhtä, mutta ministeri Rydmanin kieltää heti perään”, Holopainen ihmettelee.
”Kokoomus on valitettavasti hyväksynyt mittavat leikkaukset, jotka tarkoittavat järjestökentän ja kansalaisvaikuttamisen mittavaa supistamista. Se ei varmasti tullut heille yllätyksenä”, kansanedustaja Mari Holopainen sanoo:
”Pääministeri ei voi kuitenkaan hyväksyä sitä, että viime vaalikaudella vuonna 2022 parlamentaarisesti valmisteltu ja laajasti sovittu kokonaisuus järjestöjen rahoitusmallista kutistuu lopulta vain yhden ihmisen, ministeri Rydmanin päätökseksi siitä, mitkä järjestöt saavat toimia ja mitkä eivät.
Päätöksessä luvattiin turvata järjestöjen autonomia. Näin mittavassa järjestökenttää koskevassa ratkaisussa on tehtävä yhteinen poliittinen arvio vähintään hallituksen sisällä,”
”On ollut päivänselvää ja kuultavissa ministeri Rydmanin puheenvuoroissa, että perussuomalaisten riveistä halutaan puuttua nimenomaan ideologisin perustein kansalaisvaikuttamiseen. Mikseivät Kokoomus ja Rkp puuttuneet arviointikriteerien määrittelyyn valmisteluvaiheessa, vaikka kehityssuunta oli nähtävissä?” Holopainen kysyy.
”Erityisen huolestuttavaa on, jos päätösten seurauksena ajetaan alas järjestöjä, jotka puolustavat esimerkiksi vammaisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia. Tämä on syrjivä peruste, mikä ei voi edetä. Jos Kokoomus ja RKP hyväksyvät järjestörahoituksen ideologisen ohjauksen syrjivin perustein, ne määrittelevät samalla myös oman paikkansa suhteessa laitaoikeistoon,” Holopainen korostaa.
Lisäksi julkisuudessa on esitetty, että kohtaavasta toiminnasta ei leikata. Leikattava summa on kutenkin niin suuri, ettei se voi asiantuntijoiden arvion mukaan olla vaikuttamatta myös kohtaavaan toimintaan. Tähän mennessä tehtyjen leikkausten seurauksena on jo supistettu tai lopetettu muun muassa chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertais- ja kohtaamispaikkatoimintaa.
”Jos hallitus todella haluaa turvata ihmisten arjessa tarvitsemat palvelut ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuudet, sen on vielä arvioitava päätösten vaikutukset uudelleen. Hallitus ei voi jatkaa riitelyä pitkään, sillä epätietoisuudessa toimivat järjestöt joutuvat aloittamaan irtisanomisia,” Holopainen sanoo.
”Aiempi työ perustui laajaan parlamentaariseen valmisteluun ja yhteiseen näkemykseen siitä, miten kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset turvataan rahapelijärjestelmän muutosten jälkeen. Siksi on poikkeuksellista, että nyt näin merkittäviä linjauksia tehdään tavalla, joka sivuuttaa aiemmin saavutetun yhteisymmärryksen ja keskittää päätösvaltaa yksittäisen ministerin käsiin. Kansalaisyhteiskunnan moninaisuus on suomalaisen demokratian vahvuus,” Holopainen päättää. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)