Keskustan kansanedustaja Mikko Savola tyrmää Vihreiden Atte Harjanteen esityksen:
Suomi tarvitsee tehokasta hallintoa, -Ympäristöministeriö voidaan sulauttaa Maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
”Kansanedustaja Atte Harjanteen vaatimus maa- ja metsätalousministeriön lakkauttamisesta osoittaa vaarallista irtautumista suomalaisen työn, maaseudun ja kansantalouden todellisuudesta. Suomessa hyvinvointi ei synny ideologisista julistuksista tai kaupunkivihreästä ylhäältäpäin ohjaamisesta, vaan työnteosta, yrittäjyydestä ja luonnonvarojen vastuullisesta hyödyntämisestä.
’Maa- ja metsätalousministeriö on yksi Suomen tärkeimmistä ministeriöistä’
Maa- ja metsätalousministeriö on yksi Suomen tärkeimmistä ministeriöistä. Sen vastuulla ovat kotimainen ruoantuotanto, metsätalous, vesivarat, huoltovarmuus, maaseudun elinvoima sekä merkittävä osa suomalaisesta viennistä ja kansallisvarallisuudesta. Metsäteollisuus yksin tuo Suomelle miljardiluokan vientitulot ja työllistää suoraan ja välillisesti valtavan määrän suomalaisia ympäri maan.
- Maa- ja metsätalousministeriön merkitys korostuu juuri nyt, kun Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut ja huoltovarmuuden merkitys kasvaa jatkuvasti. Suomen on pidettävä kiinni omasta ruoantuotannostaan, metsätaloudestaan ja maaseudun elinvoimasta. Näitä asioita ei voi johtaa sivuroolista käsin, vaan ne tarvitsevat vahvan ministeriön ja selkeän poliittisen vastuun, Savola toteaa.
Keskustan kansanedustaja Mikko Savola korostaa, että suomalaisen maaseudun ja alkutuotannon merkitystä ei pidä vähätellä aikana, jolloin turvallisuus, huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat nousseet entistä tärkeämmiksi kysymyksiksi. Savolan mukaan maa- ja metsätalousministeriön rooli on keskeinen erityisesti kriisinkestävyyden vahvistamisessa sekä koko Suomen elinvoiman turvaamisessa.
’Ministeriön lakkauttaminen heikentäisi maa- ja metsätalouden asemaa päätöksenteossa’
Harjanteen ajatus ministeriön lakkauttamisesta olisi suora isku suomalaiselle maaseudulle. Se heikentäisi maa- ja metsätalouden asemaa päätöksenteossa juuri aikana,, jolloin huoltovarmuuden, kotimaisen ruoantuotannon ja energiaomavaraisuuden merkitys korostuu koko Euroopassa. Suomessa ei ole varaa politiikkaan, jossa maaseutu unohdetaan ja luonnonvarat jätetään hyödyntämättä ideologisista syistä.
- On täysin kestämätöntä, että vihreät pyrkivät jatkuvasti ajamaan alas suomalaisia elinkeinoja samalla kun muu maailma hyödyntää omia luonnonvarojaan surutta. Suomalainen metsänhoito on maailman vastuullisinta, ja juuri siksi meidän tulee puolustaa oikeuttamme käyttää metsiämme, peltojamme ja luonnonvarojamme kestävällä tavalla suomalaisen hyvinvoinnin rakentamiseen, Savola lataa.
Tarkastellaanpas Ympäristöministeriötä
Jos hallintoa halutaan aidosti tehostaa, olisi Savolan mielestä huomattavasti järkevämpää tarkastella ympäristöministeriön roolia.
- Ympäristöasiat liittyvät jo nyt tiiviisti maa- ja metsätalouteen, luonnonvarojen käyttöön, vesitalouteen ja alueiden kehittämiseen. Erillinen ministeriö on monin paikoin johtanut päällekkäiseen byrokratiaan, ristiriitaisiin linjauksiin ja tarpeettomaan sääntelyyn, joka vaikeuttaa investointeja ja hidastaa päätöksentekoa.
Vihreiden politiikka: Lisää sääntelyä, lisää kieltoja
Savola visioi, että ympäristöministeriön tehtävät voitaisiin tehokkaasti yhdistää maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen ilman, että luonnonsuojelun tavoitteista tingittäisiin. Päinvastoin päätöksenteko voisi muuttua nykyistä tasapainoisemmaksi, kun luonnon käyttöä ja suojelua tarkasteltaisiin samassa kokonaisuudessa suomalaisen edun näkökulmasta. Samalla hallinnon kustannuksia voitaisiin karsia ja vähentää turhaa virkamiesbyrokratiaa.
- Vihreiden politiikka on liian usein tarkoittanut lisää sääntelyä, lisää kieltoja ja lisää epävarmuutta suomalaisille yrittäjille, maanviljelijöille ja metsänomistajille. Samalla investoinnit, työpaikat ja kasvu vaarantuvat, Savola muistuttaa.
Savolan mukaan Suomi tarvitsee vahvan maa- ja metsätalousministeriön turvaamaan kotimaisen ruoantuotannon, metsätalouden kilpailukyvyn ja koko maan elinvoiman. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Mikko Savola on oikealla asialla. Haluatteko tietää miksi?
Koska Vihreät ovat oppineet liian hyvin yhden asian: Suomessa valtaa saa helpommin estämällä kuin rakentamalla.
Kun jokainen uusi hanke voidaan pysäyttää ilmaston, maiseman, melun, pölyhiukkasten, perhosniityn tai “kestävyyshuolen” nimissä, syntyy puolueelle luonnollinen rooli portinvartijana. Silloin politiikka muuttuu rakentamisen sijasta lausuntokierroksiksi, valituksiksi ja uusiksi normeiksi.
Ironista kyllä, samalla kun piti pelastaa maailma, onnistuttiin tekemään Suomesta maa, jossa raideliikenne, kaivokset, tehtaat, tiet, energia ja jopa asuminen jumittuvat vuosiksi paperisotaan.
Vihreiden ongelma ei lopulta ole ympäristönsuojelu. Ongelmana on usko siihen, että lähes kaikkea hyvää voidaan tuottaa lisäämällä estävää sääntelyä — ja että ihminen on lähtökohtaisesti riski, jota pitää hallita lomakkeilla.
PS. Vihreät ovat kehittämässä politiikallaan Suomesta ”estämisen ja kieltämisen” suurvaltaa => Kun yhteiskunta alkaa mitata edistystä sillä, mitä kaikkea se osaa kieltää, estää ja vaikeuttaa, kansalaisen vapaus kapenee pala palalta dystopiaksi — usein muka hyvää tarkoittavien iskulauseiden alla, joissa virheprosentit ovat jopa 90 %. Valppaana kannattaa olla silloin, kun arjen päätösvalta siirtyy ihmisiltä ideologioille ja byrokratialle.
”Vihreiden politiikka: Lisää sääntelyä, lisää kieltoja” eli lisää byrokratiaa ja siihen tarvittavia veronmaksajien rahoittamia turhaa työtä tekeviä, joita Suomessa on tällä hetkellä yli 100 tuhatta. Tämä juuri aiheuttaa velkojen kasvua, koska verotulot eivät riitä kaikkeen turhaan touhuun.
Suomessa on n. 704 000 ihmistä töissä julkisella sektorilla. Vähennä luvusta julkisen sektorin ns. ”suorittavaporras”, eli lääkärit, sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät, siivoojat, opettajat, poliisit, puolustusvoimien henkilökunta jne. silloin pystyt määrittelemään Suomessa tarvittavan byrokratian määrän. Sivistysvaltiossa julkissektorin byrokratian pääluvun pitäisi liikkua 10 – 20%:n välillä max. kokonais-henkilökuntamäärästä joka on tuo yllämainitty 704 000 henkilötyövuotta.
Näitä kiireitä
Siis tuosta 704 000:sta pitää tietenkin ensin vähentää pois suorittavan portaan henkilötyövuodet.