Nasima Razmyar pelkää, että menettää SDP:n varapuheenjohtajan pestinsä, koska tehdastyöläistaustainen, kansanedustaja Nina Malm on asettunut nais-ehdokkaaksi varapuheenjohtaja-kisaan.
Nina Malm tulee Imatralta joka on demarikaupunki, -ollut viimeiset yli 100 vuotta. SDP:n puoluekokousedustajien on nyt valittava kumpi on mieluisampi työläisnainen vai muslimimaahanmuuttaja. En epäile sitä, etteivätkö työläisedustajat tukisi Malmia, mutta kuinka onkaan valkokaulusdemareiden kanssa, joista monellakaan ei ole omaa työläistaustaa.
Kumpi on mieluisampi: Suomalainen vai muslimi
On päivänselvää, että Nina olisi perinjuurin ”kantiksena” Suomen kannalta parempi vaihtoehto, mutta joillekin demareille muslimimaahanmuuttajien esillä pitäminen on tärkeämpää.
Ja moni varmasti miettii, että kun viime vaaleissa maahanmuuttajien äänistä SDP sai peräti 49 %:a -eli noin100 000 ääntä- niin pitäisikö siinä valossa antaa tukensa Nasimalle. Mutta toisaalta on mietittävä myös sitä, että kehtaako työväenpuolue olla tukematta työläisnaista.
Seuraavissa eduskuntavaaleissa SDP.lle ennustetaan noin 700-800 tuhatta ääntä, joten mamu-äänien määrä, -vaikka pysyisikin suhteessa ennallaan- putoaa suhteessa kokonaisäänimäärään merkittävästi. Sen tiedän, että eduskunnassa Nina Malmia arvostetaan -yli puoluerajojen- monin kerroin enemmän kuin Nasimaa, ja jälkimmäinen tietää sen itsekin. Siksi on hätä.
Kaikella kunnioituksella kerron-tähän loppun tahatonta huumoria edustavan tosiasian Suomen ensimmäisistä eduskuntavaaleista vuodelta 1907, eli siis 119 vuoden takaa.
Tuohon aikaan äänestettiin niin, että numero sijasta äänestyslappuun vedettiin ehdokkaan nimen kohdalle punainen viiva. SDP:ssä naiset olivat tasavertaisesti eri vaaleissa olleet ehdolla. Tästä lähtökohdasta on ymmärrettävä, että jo tuolloin demarinaiset kävivät myös omaa kampanjaansa vetoamalla naisiin.
Tästä sitten syntyi vaalilause joka kuului: ”Työläisnainen älä anna viivaasi porvareille.”
Varteen otettava seikka on myös, että kun tuoreimpienkin galluppien mukaan SDP on vahvasti tyrkyllä hallitukseen, niin suurella varmuudella voi odottaa, että puolueen naisvarapuheenjohtaja on seuraavassa hallituksessa. Kyllähän se ministeriauton pehmeä kyyti ja nahkainen takapenkki kiinnostaa.
Muuan takavuosien moninkertainen demariministeri kertoi, että hän yrittää pitää jalat maassa. -niin ettei ministeriys nouse päähän- sillä tavoin, että kun on herännyt, tehnyt aamutoimet, pukeutunut ja on lähdössä työpaikalle, hän katsoo Helsingin asuntonsa isoon peiliin, ja sanoo itselleen: ”Se ministeriauto tuolla alhaalla,ei odota sinua Matti Puhakka ,vaan se odottaa ministeriä”.Varmasti viisas neuvo kaikille ministereille ja muillekin isoille herroille.
Seppo Huhta
Pekka Kemppainen