”Menevätkö kansainväliset ihmisoikeussopimukset vasemmistopuolueilla Suomen turvallisuuden edelle?” -kysyy edustaja Rasinkangas

Eduskunta jatkoi rajaturvallisuuslakia kiireellisenä äänin 170–19. Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas pitää kuitenkin SDP:n toimintaa rajalain äänestyksessä ristiriitaisena ja kansallisen turvallisuuden kannalta huolestuttavana.

(Arkistokuva: Merja Rasinkangas, kuvalähde: Eduskunta.)

Äänestyksestä olivat poissa SDP:n kansanedustajat Krista Kiuru, Matias Mäkynen ja Elisa Gebhard, jotka ovat aiemmin vastustaneet rajalakia.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on kertonut äänestyksen jälkeen, että Kiuru olisi äänestänyt lain puolesta, mikäli olisi päässyt paikalle. Tuppuraisen mukaan poissaolot johtuivat siitä, että ”aina voi tulla yllättäviä tilanteita”.

  • Kuinkas sattuikaan juuri tälle päivälle ”yllättävä tilanne”, Rasinkangas kuittaa.

Samaan aikaan SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on todennut äänestäneensä lain puolesta ryhmänsä painostuksen vuoksi. Razmyarin mukaan rajalakia ei olisi tässä muodossa tuotu eduskuntaan lainkaan, mikäli maassa olisi ollut SDP-vetoinen hallitus. Kaikki vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat äänestivät rajalakia vastaan.

Kysymykseksi jää, kuinka tosissaan vasemmistopuolueet ottavat kansallisen turvallisuuden. Menevätkö kansainväliset ihmisoikeussopimukset niiden mielestä Suomen turvallisuuden edelle? Tämä on syytä pitää mielessä myös ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, Rasinkangas toteaa.

Rasinkangas painottaa, että Suomi suvereenina valtiona voi ja sen tulee suojella omia rajojaan. Hänen mielestään rajalaki olisi syytä säätää toistaiseksi voimassa olevaksi, jotta kansallinen turvallisuus ei ole riippuvainen yksittäisten puolueiden määrävähemmistöasemasta.

(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *