Hallituksen viivyttely ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpanossa saattoi vaikuttaa Googlen vastuisiin, sanoo eduskunnan lakivaliokunnan jäsen Mari Holopainen

EU:n ympäristörikosdirektiivin tavoitteena on tehostaa ympäristönsuojelua ja varmistaa, että vakavia ympäristöä koskevien sääntöjen rikkomisia säädetään rangaistaviksi jäsenmaissa yhteisen vähimmäistason mukaisesti, kirjoittaa kansanedustaja Mari Holopainen (Vihreät).

(Arkistokuva: Mari Holopainen, kuvalähde: Eduskunta.)

Suomi jätti EU:n ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpanon määräajassa tekemättä. Ajoissa toteutettu lainsäädäntö olisi voinut muuttaa myös Googlen datakeskushankkeisiin liittyvien hakkuiden oikeudellista asemaa, Mari Holopainen sanoo.

Direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika oli 21. toukokuuta 2026. Lupa- ja valvontavirasto on kehottanut Googlea keskeyttämään laajoja ympäristöä muuttavat valmistelutyöt. Google on kaatanut työmailla satoja hehtaareja metsää samaan aikaan, kun hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettely on ollut kesken.

Lakia ei sovelleta taannehtivasti

Tässä yhteydessä on syytä nostaa esiin myös hallituksen vastuu. Ympäristödirektiivin täytönpanoa koskeva direktiivi on vasta lakivaliokunnan käsittelyssä. Suuryrityksen ympäristöön merkittävästi vaikuttavat hankkeet etenevät samaan aikaan. Rikoslakia ei sovelleta taannehtivasti eli tekohetkellä voimassa ollut laki ratkaisee.

Googlen Muhoksen datakeskushankkeeseen liittyvät laittomat laajat hakkuut ovat nostaneet esiin vakavia kysymyksiä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä eli YVA-menettelystä ja sen merkityksestä suurissa hankkeissa.

Valvontaan pitäisi olla resursseja. Ympäristönsuojelun pitää olla Suomessa uskottavaa myös silloin, kun vastapuolella on maailman suurimpiin yrityksiin kuuluva Google. On huolestuttavaa, että Google on kieltäytynyt median haastattelupyynnöistä, Holopainen toteaa.

Ympäristödirektiivin täytäntöönpanossa rikoslakia tulee muuttaa esimerkiksi niin, että YVA-menettelyä edellyttävien hankkeiden toteuttaminen ilman lupaa on tietyin edellytyksin rikos. Ympäristörikoksesta seuraavan yhteisösakon määrään voi jatkossa vaikuttaa yrityksen maailmanlaajuinen liikevaihto ja sen ylin määrä nousee nykyisestä 0,85 miljoonasta eurosta 40 miljoonaan euroon.

Ympäristörikoksia ei välttämättä havaita ajoissa

Esitys ei huomioi riittävästi sitä, että useita ympäristörikoksia ei havaita ajoissa. Liian lyhyt vanhentumisaika voi johtaa siihen, että rikos vanhenee ennen kuin viranomaiset edes havaitsevat sen.

(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *