Venäjälle kaapattuja ukrainalaisia lapsia ei saa unohtaa, muistuttaa kansanedustaja Eloranta

Eduskunnan Itämeri-valtuuskunnan puheenjohtaja Eeva-Johanna Eloranta nosti esiin Venäjälle kaapattujen ukrainalaislasten asian.

(Arkistokuva: Eeva-Johanna Eloranta, kuvalähde; Eduskunta.)

Näitä lapsia ei saa unohtaa, vaan asia on pidettävä korkealla poliittisella agendalla, kunnes heidät on palautettu, sanoi kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (SDP) Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvän komitean kokouksessa Islannin Reykjavíkissa (4.–5.10).

Reykjavikin kokouksen yhtenä keskustelukysymyksenä oli Venäjälle pakkosiirrettyjen yli 20 000 ukrainalaislapsen tilanne ja parlamenttien keinot pitää asiaa esillä kansainvälisesti.

Eloranta viittasi puheenvuorossaan Etyjin Moskovan mekanismin heinäkuussa julkaistuun raporttiin, jonka mukaan ukrainalaisia lapsia on Venäjällä ja Venäjän miehittämillä alueilla järjestelmällisesti aivopesty ja militarisoitu.

Elorannan mukaan parlamenttien tehtävänä on varmistaa, ettei ukrainalaislasten tilanne jää muiden turvallisuuspoliittisten kysymysten varjoon. Kansanedustajien kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan ylläpitää poliittista painetta ja tukea lasten palauttamista Ukrainaan, hän korosti.

Diplomaattisia kanavia käytettävä

Eloranta painotti myös, että hallituksia tulee kannustaa hyödyntämään diplomaattisia kanaviaan ja tehdä yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden ja humanitaaristen järjestöjen kanssa, jotka voivat auttaa yksittäisten lasten palauttamisessa. Kansainvälisellä yhteistyöllä on jo saatu aikaan konkreettisia tuloksia.

Tärkeintä on, ettei lapsista tehdä painostuskeinoa, eikä heidän palauttamistaan lykätä odottamaan mahdollista tulevaa rauhansopimusta. Lasten palauttamista on Elorannan mukaan pidettävä kiireellisenä humanitaarisena ja poliittisena tavoitteena jo nyt.

Kokouksen isäntänä toimi Islannin parlamentti Alþingi. Islanti toimii parhaillaan sekä Itämeren parlamentaarikkokonferenssin BSPC:n (Baltic Sea Parliamentary Conference) että Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajamaana painopisteenään demokraattisen resilienssin vahvistaminen, Itämeren ja Arktiksen turvallisuuden ja yhteyksien tarkasteleminen kokonaisuutena sekä poliittisen yhteistyön terävöittäminen.

(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *