Eduskunnan suuri valiokunta pitää komission ehdottamaa EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskehystä liian suurena ja yhtyy valtioneuvoston tavoitteeseen alentaa sen kokonaistasoa. Valiokunta korostaa, että Suomen asema Venäjän rajanaapurina on otettava rahoituskehyksessä huomioon.
Suuri valiokunta antoi kokouksessaan perjantaina (2. lokakuuta) lausunnon EU:n vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF). Lausunto linjaa eduskunnan kantaa siihen, miten EU:n varat ja rahoituksen painopisteet tulisi määritellä vuosiksi 2028–2034.
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan rahoituskehyksen kokonaistasoa on alennettava ja säästöjä kohdennettava tasapainoisesti sen eri osa-alueille.
Valiokunta korostaa, että Suomen asema Venäjän rajanaapurina on otettava rahoituskehyksessä huomioon. Rahoitusta tarvitaan sekä itärajan turvallisuuden vahvistamiseen että suljetun rajan haittavaikutuksista kärsivien itäisten rajaseutujen elinvoiman tukemiseen, sillä itärajan turvallisuus on koko EU:n turvallisuutta.
Samalla on turvattava riittävä rahoitus puolustukseen, sotilaalliseen liikkuvuuteen, hybridiuhkiin varautumiseen ja Ukrainan tukemiseen. Suomen kannalta keskeistä on varmistaa myös sisäasioiden rahoitus sekä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityisrahoituksen jatkuminen.
Valiokunta pitää Suomelle ehdotettua maatalouden korvamerkittyä rahoitusta riittämättömänä. Neuvotteluissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota Suomelle esitetyn korvamerkityn rahoituksen määrään ja sen riittävyyden varmistamiseen. Suomen tulee pyrkiä tältä osin nykytason säilyttämiseen.
Suuri valiokunta yhtyi valtioneuvoston kantaan valtiovarainvaliokunnan sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan kannanotot huomioon ottaen.
Eduskunnan kanta päivittyy neuvotteluiden edetessä
Eduskunnan käsiteltävänä olevassa valtioneuvoston kirjelmässä tarkennettiin valtioneuvoston kantoja erityisesti rahoituskehyksen kokonaistasoon, rahoituksen kohdentamiseen, unionin omiin varoihin ja maatalouden rahoitukseen. Suuren valiokunnan lausunto täydentää valiokunnan aiempia lausuntoja ja päivittää eduskunnan kantaa neuvottelujen edetessä.
Suuri valiokunta äänesti lausunnonpohjasta ja sen yksityiskohdista. Lausuntoon sisältyy kaksi eriävää mielipidettä (Keskustan ja Vasemmistoliiton.)
Eduskunta on käsitellyt EU:n monivuotista rahoituskehystä 2028–2034 koskevaa kokonaisuutta valtioneuvoston selvityksen sekä rahoituskehykseen liittyviä säädösehdotuksia koskevien valtioneuvoston kirjelmien pohjalta. Suuri valiokunta sai asiassa lausunnot kahdelta erikoisvaliokunnalta ja se kuuli alkusyksyn aikana 14 asiantuntijaa.
Rahoituskehyksen käsittely eduskunnassa
Vuosien 2028–2034 monivuotinen rahoituskehys (MFF) määrittää EU:n rahoituksen painopisteet seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Neuvotteluissa ratkaistaan muun muassa rahoituskehyksen kokonaistaso, varojen kohdentaminen eri politiikka-aloille, EU:n rahoituslähteet eli omat varat sekä maatalouden rahoitus.
Eduskunta muodostaa kantansa rahoituskehysneuvotteluihin suuren valiokunnan lausunnoilla. Valmistelussa suuri valiokunta ottaa huomioon asiaa käsitelleiden erikoisvaliokuntien lausunnot. Eduskunnan kantaa täsmennetään ja päivitetään neuvottelujen edetessä.
Eduskunta käsittelee rahoituskehysehdotusta valtioneuvoston kirjelmien pohjalta. Asiakirjat kootaan selvityksen E 73/2025 alle.
Tutustu asiaan tarkemmin:
Eduskunnan voimassa oleva kanta neuvotteluihin on annettu suuren valiokunnan lausunnolla 12.12.2025 (SuVL 11/2025 vp). Suuri valiokunta päivittää eduskunnan kantaa neuvotteluiden edetessä.
Ministeri Purran selvitys tulevista kokouksista
Valtiovarainministeri Riikka Purra (Perussuomalaiset) antoi suurelle valiokunnalle selvityksensä tulevista Ecofin-neuvoston ja euroryhmän kokouksista. Ministeri Purra osallistuu Luxemburgissa pidettäviin kokouksiin 8. ja 9. lokakuuta.
Valtiovarainministeri avasi valiokunnan jäsenille sitä, miten EU-komission ehdotus rahoitusmarkkinoiden ja valvonnan integraation edistämiseksi EU-puheenjohtajamaan Irlannin hoteissa etenee. Suurella valiokunnalla ei ollut huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan.
Kansanedustajia kiinnosti tulevien kokousten osalta erityisesti valvonnan keskittäminen sekä se, mitä haasteita integraation edistämiseen vielä liittyy. Keskustelua käytiin muun muassa Suomen vaikutusmahdollisuuksista jatkossa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) osalta. Ministeri ja edustajat kävivät keskustelua myös kryptopalveluiden valvonnan keskittämisestä ja EU:n yhteisistä linjauksista G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien tulevaan kokoukseen.
Päätösasioina suuri valiokunta käsitteli lainvalvonta-, genomiikka- ja koulutusyhteistyötä
Suuri valiokunta käsitteli kolmea päätösasiaa: EU:n ja Perun välisen lainvalvontayhteistyön tiivistämistä sekä Suomen liittymistä genomiikan ja koulutuksen eurooppalaisiin digitaali-infrastruktuurikonsortioihin.
EU:n ja Perun välisellä sopimuksella lisätään Europolin eli EU:n lainvalvontaviranomaisen ja Perun viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Tavoitteena on tehostaa yhteistyötä esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden, huumekaupan, ihmiskaupan ja terrorismin torjunnassa.
Genomiikan eurooppalaisessa digitaali-infrastruktuurikonsortiossa rakennetaan järjestelmää, jonka avulla eri maissa olevaa genomitietoa eli ihmisen perimää koskevaa tietoa voidaan käyttää turvallisesti tutkimuksessa ja terveydenhuollossa. Genomitiedon avulla voidaan esimerkiksi tutkia sairauksien perinnöllisiä syitä sekä kehittää sairauksien ehkäisyä, diagnostiikkaa ja yksilöllisempiä hoitoja.
Koulutuksen eurooppalaisessa digitaali-infrastruktuurikonsortiossa kehitetään Euroopan maiden yhteisiä digitaalisia ratkaisuja koulutuksen tarpeisiin. Käytännössä yhteistyö voi koskea esimerkiksi oppimisympäristöjä, digitaalisia palveluja sekä koulutuksessa tarvittavan tiedon ja teknologian turvallista käyttöä. Tavoitteena on myös vähentää Euroopan riippuvuutta Euroopan ulkopuolisista teknologiatoimittajista sekä varmistaa, että koulutuksen digitaaliset palvelut toimivat luotettavasti myös häiriötilanteissa.
Suuri valiokunta yhtyi kaikissa kolmessa asiassa erikoisvaliokuntien kannanottojen mukaisesti valtioneuvoston kantaan.
- Lue lisää:
Suuri valiokunta antoi tuoreen lausunnon EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2028–2034 käsittelyyn (tiedote 13.3.2026) - Suuri valiokunta: Suomen EU-politiikan painopisteet ovat rahoituskehysehdotuksen keskiössä (tiedote 12.12.2025)
- Euroopan unionin rahoituskehys vuosille 2028–2034
- Mikä on eduskunnan suuri valiokunta?
- Suuren valiokunnan kokousten pöytäkirjat valiokunnan sivulla
- EU:n neuvoston kokouskalenteri (consilium.europa.eu)