Eduskunnan suuri valiokunta ja suomalaiset europarlamentaarikot arvioivat EU:n tulevan vuoden suuntaa. Kuulemisessa korostuivat seuraava rahoituskehys, Euroopan turvallisuus, yhteistyö Kanadan kanssa ja Suomen itärajan asema.
Suuri valiokunta järjesti kokouksessaan perjantaina (18. syyskuuta) julkisen kuulemisen, jossa valiokunnan jäsenet keskustelivat suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa EU:n tilasta ja tulevan vuoden painopisteistä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin unionin tilaa käsitelleen puheen pohjalta. Kuulemiseen osallistuivat Euroopan parlamentin jäsenet Pekka Toveri (kok.), Maria Guzenina (sd.), Sebastian Tynkkynen (ps.), Elsi Katainen (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.), Jussi Saramo (vas.), Mika Aaltola (kok.) ja Katri Kulmuni (kesk.).
Europarlamentaarikot pitivät von der Leyenin puhetta laaja-alaisena ja runsaasti aloitteita sisältäneenä. Samalla he kaipasivat useisiin komission puheenjohtajan avauksiin tarkempaa sisältöä ja toteutustapaa. Europarlamentaarikot nostivat esille merkityksellisenä senkin, mitkä olivat asioita, joista von der Leyen puheessaan vaikeni.
Uudet tavoitteet haastavat EU:n rahoituskehyksen
EU:n seuraava monivuotinen rahoituskehys nousi kuulemisen tärkeimmäksi aiheeksi. Unionilta odotetaan jäsenvaltioiden keskuudessa lisää toimia turvallisuuden, puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, mutta jäsenvaltioiden kannat budjetin kokonaislaajuudesta hajoavat.
Europarlamentaarikot nostivat yhdeksi ratkaisuksi EU:n uudet omat varat, kuten digitaaliseen talouteen kohdistuvan verotuksen. Jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole niistä yhteistä näkemystä.
Meppien näkemyksen mukaan Suomen kannalta vaakalaudalla ovat etenkin maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahoitus sekä pohjoisten ja harvaan asuttujen alueiden erityisasema. Puheenvuoroissaan sekä mepit että kansanedustajat korostivat myös ruoantuotannon ja koko ruokaketjun merkitystä huoltovarmuudelle. Osa kansanedustajista kantoi huolta siitä, että Suomi jättää tärkeät rahoitustavoitteensa neuvottelujen loppuvaiheeseen.
Kanada-aloite avasi näkymän uudenlaisiin kumppanuuksiin
Von der Leyenin aloite yhteistyön syventämisestä Kanadan kanssa sai kuulemisessa paljon huomiota. Uudenlainen kumppanuus voisi joidenkin meppien mielestä tiivistää samanmielisten demokraattisten maiden yhteistyötä ja auttaa Eurooppaa vähentämään strategisia riippuvuuksiaan.
Keskustelijat kiinnittivät huomiota siihen, että EU:n perussopimukset eivät kuitenkaan tunne ehdotetun kaltaista liitännäisjäsenyyttä. Unionin täytyisi siksi määritellä mallin oikeudellinen perusta, ehdot ja käytännön sisältö.
Keskustelussa visioitiin, että yhteistyö voisi ulottua tutkimukseen, opiskelijavaihtoon, kriittisiin raaka-aineisiin, markkinoihin, turvallisuuteen ja puolustukseen. Osallistujat pohtivat vastaavia kumppanuuksia myös muiden samanmielisten maiden kanssa. Samalla he muistuttivat, etteivät uudet järjestelyt saa heikentää EU:n laajentumisprosessia tai Ukrainan jäsenyyspolkua.
Turvallisuus vaatii toimintakykyä ja pienempiä riippuvuuksia
Komission puheenjohtajan von der Leyenin aloitteet Euroopan turvallisuusneuvostosta ja hybridiuhkiin vastaamisesta saivat sekä kansanedustajilta että mepeiltä varovaista kannatusta. Europarlamentaarikot painottivat kuitenkin, että mahdollisen turvallisuusneuvoston täytyy turvata myös pienten jäsenvaltioiden ääni sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden edustus.
Puheenvuoroissaan europarlamentaarikot ja kansanedustajat yhdistivät Euroopan turvallisuuden energiaan, kriittisiin raaka-aineisiin, digitaaliseen talouteen ja puolustusteollisuuteen. EU:n pitäisi edustajien puheenvuorojen mukaan vähentää riippuvuuksiaan Venäjästä, Kiinasta ja Yhdysvalloista sekä vahvistaa omaa toimintakykyään.
Europarlamentaarikot arvioivat eri tavoin von der Leyenin ilmasto- ja energialinjauksia. Osa näki ilmastopolitiikan jatkuvan vahvana, kun taas osa kaipasi konkreettisempia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Suomen itäraja jäi von der Leyenin puheessa sivuun
Useampi julkisen keskustelun osanottaja kiinnitti huomiota siihen, ettei Ursula von der Leyen käsitellyt puheessaan Suomen tai EU:n itärajaa. He näkivät Suomen itärajan tilanteen koko Euroopan turvallisuutta koskevana kysymyksenä.
Itäiset alueet tarvitsevat turvallisuuden ja varautumisen rinnalle elinvoimaa, kilpailukykyä, koulutusta ja aluekehitystä vahvistavia ratkaisuja. Europarlamentaarikot kaipasivat EU:lta konkreettisia toimia raja-alueiden tukemiseksi.
Kuulemisessa kansanedustajat ja europarlamentaarikot käsittelivät lisäksi lasten verkkoturvallisuutta, Euroopan asuntokriisiä, datakeskusten vaikutuksia ja EU:n maahanmuuttopolitiikkaa.
- Katso tallenne julkisesta keskustelusta
- Katso tai lue EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin puhe
Kuultavina ministerit Strand ja Puisto
Julkisen kuulemisensa lisäksi suuri valiokunta sai kokouksensa suljetussa osiossa selvitykset menneistä ja tulevista EU-kokouksista kahdelta ministeriltä.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) sekä elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) vastasivat suuren valiokunnan kysymyksiin omissa kuulemisissaan.
Ministeri Strand sai vastasi erityisesti tulevaa monivuotista rahoituskehystä koskeviin kysymyksiin. Lisäksi valiokunnan jäseniä kiinnostivat mahdolliset tulevat uudet Venäjän vastaiset pakotteet ja tilanne Ukrainan tukemisen suhteen.
Ministeri Puistolta valiokunta kysyi muun muassa sirusäädöksestä eli EU:n lainsäädäntökokonaisuudesta, jolla vahvistetaan Euroopan puolijohde- eli siruteollisuutta. Ministeri ja valiokunta kävivät keskustelua myös teknologian neutraaliudesta. 
Lue lisää:
- Mikä on eduskunnan suuri valiokunta?
- Suuren valiokunnan kokousten pöytäkirjat valiokunnan sivulla
- EU:n neuvoston kokouskalenteri (consilium.europa.eu)