Kansanedustaja ja luokanopettaja Jouni Ovaskan (Keskusta) mukaan Suomen heikentyneet PISA-tulokset ovat pysäyttävän huonoja. Hänen mukaansa Suomessa on viime vuosina ajauduttu tilanteeseen, jossa tulosten merkitystä ryhdytään vähättelemään sen sijaan, että niiden viesti otettaisiin nöyrästi vastaan.
(Arkistokuva: Jouni Ovaska, kuvalähde: Eduskunta.)
’Nämä Pisa-tulokset ovat surkeuden surkuus’
– Meillä on Suomessa tapana alkaa vähätellä tulosten merkitystä siinä vaiheessa, kun ne eivät enää miellytä. PISA-tulokset pitää ottaa vastaan nöyrästi, Jouni Ovaska sanoo.
– Nämä Pisa-tulokset ovat surkeuden surkuus. Joka kolmas poika on heikko lukija. Suomi ei voi hyväksyä sitä, että peruskoulusta pääsee eteenpäin ilman kunnollista lukutaitoa. Nyt tarvitaan suunnanmuutos, ei enää selityksiä, Ovaska sanoo.
Suomi entinen koulutuksen mallimaa
– Suomi tunnettiin aikanaan koulutuksen mallimaana. Kun joka kolmas poika on nyt heikko lukija, on vaikea kutsua kehitystä miksikään muuksi kuin kansalliseksi epäonnistumiseksi, Ovaska toteaa.
Ovaskan mukaan suomalaisessa koulutuspolitiikassa on sorruttu uudistusvimmaan. Hänen mukaansa samalla on unohdettu, että suomalaisen koulun vahvuudet perustuivat toimiviin ja hyväksi havaittuihin käytäntöihin.
’Uudistaa täytyy vaikka väkisin’
– Me sokeuduimme Suomessa liikaa ajatukseen siitä, että uudistaa täytyy vaikka väkisin. Lopulta aloimme romuttaa sellaista, mikä toimi, Ovaska toteaa.
Ovaskan mukaan yksi keskeinen kysymys liittyy oppimisympäristöihin ja digitalisaatioon. Hänen mukaansa kouluissa on syytä arvioida kriittisesti sitä, onko digitalisaatiota viety liian pitkälle ja väärällä tavalla.
’Digitalisaatiota väärällä tavalla?’
– Avokonttorikoulut yhdistettynä kohtuuttomaan määrään digitalisaatiota ovat varmasti osa syy tähän. Oppimisympäristön pitäisi tukea työrauhaa. Nyt on syytä kysyä, olemmeko vieneet digitalisaatiota kouluissa liian pitkälle ja väärällä tavalla, Ovaska kysyy.
Ovaskan mukaan koulutuksen resurssien heikentyminen ja opettajiin kohdistuva jatkuva paine vaikeuttavat tilannetta entisestään. Hänen mukaansa opettajien näkemyksiä olisi pitänyt kuunnella paremmin koulutuspolitiikkaa uudistettaessa.
’Työrauhan heikkenemistä ja resurssipulaa’
– Opettajat ovat vuosien ajan kertoneet levottomuudesta, työrauhan heikkenemisestä, liian suuresta digitalisaation määrästä ja resurssipulasta. Näitä viestejä olisi pitänyt kuunnella huomattavasti tarkemmin ja aikaisemmin, Ovaska sanoo.
Ovaskan mukaan nyt tarvitaan vihdoin rehellistä tilannekuvaa ja halua korjata tehtyjä virheitä.
– Meidän pitää tunnustaa tosiasiat ja palauttaa kouluihin työrauha, varmistaa riittävät resurssit ja antaa opettajille mahdollisuus keskittyä siihen, mikä on heidän tärkein tehtävänsä, Ovaska toteaa.
– Suomalaisen koulun suunta voidaan vielä kääntää. Se edellyttää kuitenkin sitä, että uskallamme myöntää tehdyt virheet ja kuunnella opettajia, Ovaska toteaa.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)