Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen maa- ja metsätalousministeriön kieltäytymisestä valmistella karhun kiintiömetsästysasetusta eduskunnan edellyttämällä tavalla.
Eduskunta edellytti joulukuussa 2025 yksiselitteisesti, että ministeriö valmistelee karhun alueelliseen kiintiömetsästykseen tarvittavat asetukset. Ministeriö ilmoitti kuitenkin 5. kesäkuuta, ettei se etene kiintiöasetuksessa, vaan jatkaa poikkeuslupakäytäntöä, josta luonnonsuojelijat voivat valittaa.
– Ministeriö on päättänyt pistää eduskunnan päätöksen romukoppaan. Kun luvista valitetaan ja jos karhujahti taas estyy kuten viime vuonna, laskun maksavat ne, joiden pihalla karhut kulkevat, Antikainen sanoo.
Korkein hallinto-oikeus antoi 1.6.2026 karhulupia puoltavan ratkaisun, joka olisi tarjonnut vahvan oikeudellisen pohjan kiintiöasetukselle. Ministeriö jätti tämän mahdollisuuden käyttämättä. Asiantuntijat ja Metsästäjäliitto ovat varoittaneet, että valittajat esittävät uusia perusteita, jotka tuomioistuinten on käsiteltävä.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan karhuja on poronhoitoalueen ulkopuolella jo lähes 3 000. Metsästäjäliitto arvioi, että kannan kasvun katkaisemiseen tarvittaisiin 400–500 kaatoa. Ministeriön esittämä 250–300 luvan taso ei kata edes vuosittaista lisääntymistä.
– Pohjois-Karjalassa karhu kävelee pihoille, pelloille ja kylätielle. Kanta kasvaa vuosi vuodelta, eikä sitä harvenneta. Ministeriö tietää tämän. Jos jahti estyy jälleen ja joku loukkaantuu tai kuolee, vastuu on ministeriön pöydällä, Antikainen sanoo.
– Vakavinta on, että ministeriön virkamiehet kuvittelevat voivansa kävellä eduskunnan tahdon yli. Se ei käy.
Seppo Huhta