Maa- ja metsätalousvaliokunta kannattaa mietinnössään hallituksen esitystä muuttaa elintarvikemarkkinalakia ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia.
Esityksen tavoitteena on edistää elintarvikemarkkinan toimivuutta parantamalla heikomman osapuolen suojaa elintarvikemarkkinalla sekä tavarantoimittajan asemaa sopimuskumppanina.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä (HE 36/2026 vp) valmistui keskiviikkona. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elintarvikemarkkinalakia ja oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia.
Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin. Mietintö on yksimielinen ja sisältää lausumaehdotuksen.
Hallituksen esityksen tavoitteena on edistää elintarvikemarkkinoiden toimivuutta parantamalla heikomman osapuolen suojaa elintarvikemarkkinalla sekä erityisesti maataloustuotteita ja elintarvikkeita myyvän tavarantoimittajan asemaa sopimuskumppanina.
Esityksessä elintarvikemarkkinalakiin ehdotetaan useita muutoksia, joilla pyritään puuttumaan tiettyihin ongelmallisiksi havaittuihin sopimusehtoihin ja -käytäntöihin elintarvikemarkkinoilla. Lisäksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että elintarvikemarkkinavaltuutettu voi hakea markkinaoikeudelta ostajalle määrättävää kieltoa jatkaa neuvotteluvoimaltaan heikompien tavarantoimittajien kannalta kohtuuttoman sopimusehdon tai sopimuskäytännön käyttämistä.
Hallituksen esitys liittyy kiinteästi hallitusohjelman linjauksiin, joiden tavoitteena on elintarvikeviennin kasvattaminen ja vaikuttaminen siihen, että alkutuottajan asema ja koko elintarvikeketjun tasapaino kehittyvät nykyistä oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Tavoite turvata kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus
Kansallisten elintarvikemarkkinoita koskevien sääntelyhankkeiden laajempi tavoite on turvata suomalaisen maatalouden toimintaedellytykset ja kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuus.
Suomessa kaupan keskittynyt markkinarakenne luo tilanteen, jossa elintarvikeketjun tavarantoimittajat, eli elintarviketeollisuuden toimijat ja alkutuottajat, ovat käytännössä riippuvaisia muutamasta toimijasta saadakseen tuotteensa myyntiin kauppojen hyllyille.
Kaupan suurilla toimijoilla neuvotteluvoimaa
Kaupan suurten toimijoiden neuvotteluvoima suhteessa elintarvikeketjun muihin toimijoihin on erittäin merkittävä. Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo, että elintarvikemarkkinalain uudistus on askel oikeaan suuntaan ja voi osaltaan parantaa markkinoiden toimivuutta.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan tavarantoimittajan suojaksi säädettyjen pykälien noudattamista tehostettavaksi säätämällä kaupallisia kostotoimia koskevasta kosto-olettamasta.
Kostotoimet:
Kiellon vastaisesta kostotoimesta voi olla kyse esimerkiksi tilanteessa, jossa ostaja poistaa valikoimastaan tietyn tavarantoimittajan tuotteita tai lopettaa niiden markkinoinnin sen seurauksena, että kyseinen tavarantoimittaja ilmoittaa ostajan epäillysti lainvastaisesta menettelystä viranomaiselle tai saattaa ostajan kanssa solmimaansa sopimusta koskevan riita-asian vireille tuomioistuimessa.
Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa, että kosto-olettamassa on kysymys varsin poikkeuksellisesta sääntelystä, ja siksi sen soveltamisalan tulee olla rajattu niihin tilanteisiin, joissa sitä voidaan pitää heikomman osapuolen oikeusturvan parantamisen kannalta välttämättömänä.
Valiokunta pitää esitettyä säännöstä tältä osin lähtökohdiltaan perusteltuna ja esittää sääntelyyn vain vähäistä täsmennystä koskien asian vireillepanoa viranomaisissa ja tuomioistuimissa.
Hallituksen esityksessä elintarvikemarkkinalakiin ehdotetaan myös lisättäväksi säännös sopimuksen vahvemman osapuolen velvollisuudesta neuvotella heikomman osapuolen kanssa tämän pyynnöstä sopimuksen sisällöstä uudelleen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.
Valiokunta pitää tärkeänä, että sekä hankintalaissa että elintarvikemarkkinalaissa säädetään neuvotteluiden avaamisesta poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi ja mahdollistetaan näin reagoiminen äkillisiin ja yllättäviin kustannusshokkeihin.
Kielto suosia kaupan omia tuotemerkkejä
Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös uutta sääntelyä liittyen kaupan omiin tuotemerkkeihin eli niin sanottuihin Private Label tai PL-tuotteisiin. Esityksen mukaan elintarvikemarkkinalakiin ehdotetaan lisättäväksi kielto suosia ostajan eli käytännössä kaupan omia tuotemerkkejä.
Säännöksen mukaan, jos tavarantoimittaja on neuvotteluvoimaltaan ostajaa heikommassa asemassa, ostajan on otettava huomioon tavarantoimittajan ostajalle myymiin maataloustuotteisiin ja elintarvikkeisiin liittyvät edut, kun nämä tuotteet kilpailevat sellaisten maataloustuotteiden tai elintarvikkeiden kanssa, jotka ostaja asettaa myytäväksi käyttämällä niiden tunnuksena omaa tuotemerkkiään.
Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa, että hallituksen esityksessä ei esitetä kaupan omien tuotemerkkien kieltämistä tai niiden käytön rajoittamista määrällisesti. Kauppa voi jatkossakin edelleen teettää tuotteita valmistajilla ja myydä niitä omilla tuotemerkeillään.
Elintarvikemarkkinalain muutosten tarkoituksena on puuttua ainoastaan niihin PL-tuotteisiin liittyviin toimintatapoihin ja -käytäntöihin, joita ei voida pitää heikomman osapuolen kannalta kohtuullisina tai hyvän kauppatavan mukaisina.
Kaksoisroolissa toimivan ostajan ei välttämättä ole kilpailuasetelman vuoksi oman edun mukaista edistää tavarantoimittajalta ostettujen tuotteiden myyntiä. Tämän takia on välttämätöntä säätää ostajan omien tuotemerkkien suosimisen kiellosta.
Valiokunnan lausumaehdotuksessa valiokunta pitää lain toimeenpanon ja vaikutusten arvioimisen kannalta välttämättömänä, että PL-tuotteiden tuoteryhmäkohtaista osuutta elintarvikemarkkinoiden kokonaismyynnistä ja kotimaisuusastetta sekä keskimääräisiä hintamarginaaleja seurataan ja niistä tuotetaan julkaistua tietoa.
Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää myös tärkeänä, että elintarvikemarkkinalain noudattamista valvovalla elintarvikemarkkinavaltuutetulla on riittävät resurssit sille laissa säädettävien tehtävien hoitamiseen. Valiokunta pitää perusteltuna elintarvikemarkkinavaltuutetun ehdotusta, että elintarvikemarkkinalain valvontaa ja seuraamuksia koskevia säännöksiä ja niiden toimivuutta tarkastellaan, kun nyt käsiteltävänä olevien lainmuutosten käytännön soveltamisesta saadaan kokemuksia.
Miten asian käsittely jatkuu:
Asia etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon, joka käsittelee lakiehdotusta maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön pohjalta. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan kesällä 2026. 
Luettavaa: