Pohjoismaiden neuvoston presidentti, kansanedustaja Ville Väyrynen (Kokoomus) vierailee toukokuun lopussa Flensburgissa Saksassa, missä hän osallistuu tanskalaisvähemmistön vuosikokoukseen, sekä käy keskusteluja Itämeren alueen parlamentaarisen yhteistyön ajankohtaisista kysymyksistä.
(Arkistokuva: Ville Väyrynen, kuvalähde: Eduskunta.)
Ville Väyrynen osallistuu 29.—31.5. Flensburgissa Saksassa alueen tanskalaisvähemmistön yhdistyksen (Sydslesvigsk Forening, SSF) vuosikokoukseen. Pohjoissaksalaisessa Schleswig-Holsteinissa asuu merkittävä tanskalaisvähemmistö, ja Pohjoismaiden neuvostolla on läheiset suhteet osavaltion parlamenttiin. Alue on myös Pohjoismaiden neuvoston kansainvälisen strategian priorisoituja alueita.
Väyrynen kertoo, että vuosikokouksen teema ”Vapaus olla” heijastaa vahvasti pohjoismaisia arvoja, joiden ytimessä ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja syrjimättömyyden edistäminen.
”Jaamme nämä arvot myös saksalaisten kumppaneidemme kanssa. On hienoa osallistua kokoukseen ja nähdä, miten yhteistyö ja yhteisöllisyys näkyvät alueen vahvassa tanskalaisvähemmistössä”, Väyrynen toteaa.
Väyrynen tapaa matkan yhteydessä myös Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC:n pysyvän komitean pääsihteerin Jan Diedrichsenin lauantaina 30.5.
Vuonna 1991 perustettu Itämeren parlamentaarikkokonferenssi BSPC (Baltic Sea Parliamentary Conference) edistää 10 Itämeren alueen ympärysmaan kansallisen parlamentin, seitsemän alueellisen lainsäädäntöelimen sekä viiden parlamenttienvälisen järjestön yhteistyötä poliittisen vuoropuhelun avulla. Pysyvä komitea toimii konferenssin korkeimpana päättävänä elimenä varsinaisten istuntojen välillä.
Väyrynen osallistuu sunnuntaina 31.5. myös Tanskan pääkonsulin Annette Lindin emännöimälle vastaanotolle.
Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Väyrynen toimii kalenterivuoden 2026 Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä ja valtuuskunnan varapuheenjohtaja Kim Berg (SDP) varapresidenttinä.
Suomen puheenjohtajuusvuonna Pohjoismaiden neuvoston toimintaa ohjaa Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuusohjelma, joka julkistettiin neuvoston istunnossa lokakuussa 2025. Puheenjohtajuusohjelman teema on pohjoismainen kokonaisturvallisuus.
Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä.
Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö
Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Suomi liittyi vuonna 1955. Pohjoismaiden neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Neuvosto antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille.
Eduskunnasta Pohjoismaiden neuvostossa on 18 kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä kaksi, sekä näillä kaikilla varajäsenet. Suomen valtuuskunnan jäsenet osallistuvat neuvoston työskentelyyn ympäri vuoden valiokunnissa ja puheenjohtajistossa. 