Suomi tunnetaan menestyksekkäänä peliteollisuusmaana, ja Suomesta on kasvanut monia pelialan menestystarinoita. Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanteen mukaan alan potentiaalista ei kuitenkaan ole otettu kaikkea irti.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Atte Harjanne huomauttaa, että pelialan maailmanlaajuisen markkinan ennakoidaan kasvavan vuonna 2026 yli 500 miljardiin dollariin, ja peliteollisuus on noussut luovien alojen merkittävimmäksi teollisuudenalaksi elokuvien ja musiikin ohi.
– Suomessa peliala on kuitenkin samaan aikaan kohdannut vaikeuksia, ja alan liikevaihto on ollut laskussa, vaikka osaavaa työvoimaa on tarjolla. Yksi ongelmista on Suomen pelialalle kohdistuvien tukien rakenne, Harjanne toteaa.
’Suomessa peliala ei elä tukien varassa’
Harjanne muistuttaa, että vaikka Suomessa peliala ei elä tukien varassa, on pelikehittäminen on luonteeltaan riskialtista TKI-toimintaa, jota on perusteltua tukea myös julkisin varoin. Olennaista onkin, että tuet ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia. Suomessa pelialan tukia jakaa Business Finland.
– Tuki kohdentuu tätä nykyä rakenteellisesti suurille, vakiintuneille yrityksille. Viime vuosina valtaosa tuista on kohdentunut vain kouralliselle yrityksiä. Pelialalle vaikuttavinta olisi kuitenkin tukea mahdollisimman monen pienen, uuden yrityksen ja pelikehitysprojektin toimintaa verrattain pienillä summilla keskittyneen, yksittäisten mittavien tukien jakamisen sijaan, Harjanne avaa.
Harjanteen mukaan suuret, vakiintuneet peliyhtiöt eivät niinkään tarvitse rahallista kehitystukea, vaan niiden toimintaa on perustellumpaa tukea muuten toimivalla elinkeinopolitiikalla. Pienemmille yrityksille pienikin tuki kuitenkin merkittävä apu.
– Suurin osa pienistä yrityksistä luonnollisesti epäonnistuu, mutta onnistuvien osalta tukirahalle saadaan monikymmenkertainen, jopa monisatakertainen tuotto, ja hajautettu tukimalli ylläpitää samalla vireää pelinkehitysekosysteemiä.
Harjanne huomauttaa, että monissa EU-maissa onkin luotu tukimekanismeja ja -instrumentteja, jotka keskittyvät pelialan pienten ja uusien yritysten alkumatkan apuun. Esimerkiksi Tanskassa toimii NIMBI Game Lab -instituutti kulttuuriministeriön alaisuudessa, jonka tehtävänä on tukea tanskalaista pelialaa ja -kulttuuria.
– Suomessa vastaavanlainen järjestely voisi olla Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen perustettava Kansallinen peli-instituutti, jonka alaisuuteen myös pelialan tukien jakaminen asetettaisiin, Harjanne ehdottaa.
– Meidän on fiksua turvata suomalaisen pelialan tulevaisuus ja kilpailukyky. Siksi hallituksen olisi syytä tarkastella ja uudistaa pelialan kehittämistukia tavalla, joka parantaisi uusien ja pienten yritysten mahdollisuuksia kasvuun ja vientiin, Harjanne päättää.
Harjanne on jättänyt aiheesta hallitukselle kirjallisen kysymyksen. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)