Näin sujui pitkälle eduskunnan kyselytunti. Itse asiassa poikkeuksellista oli se, että molemmin puolin esitettiin jopa lukuja miksi toinen on toiminut toisin kuin olisi pitänyt.
(Kuva: Eduskunta 09.04. 2026.)
Vihreät avasi ’Pandoran lippaan’
Vihreät voivottelivat ruokajonojen pituutta ja köyhyyden lisääntymistä. -Sinänsä outoa, että esimerkiksi Helsingin kaupungin valtuustossa Vihreät ovat johdonmukaisesti äänestäneet ruokajonojen varustamista vastaan.
Persut iski takaisin toteamalla, että Marinin hallitus lisäsi tuhansilla ja taas tuhansilla kolmansista maista tulleiden opiskelijoiden määrä, ja kun nämä saivat raahata sukunsa mukanaan, niin saimme tänne kymmenin tuhansin väkeä, joka nyt on suurelta osin ruokajonoissa.
Osaamistakuu tulossa
Tämä tarkoittaa ,että valtio takaa lain voimalla sen, että kun on peruskoulun suorittanut, niin varmasti osaa lukea ja kirjoittaa.
Keskusta esitti, että Suomeen tulisi heti peruskoulun ala-asteen jälkeen ennen toiselle luokalle siirtymistä ”tasokoe” tai ainakin ”tarkistuspiste” jotta varmisettaisiin, että oppilas saa riittävän opetuksen jotta oppii lukemaan ja laskemaan.
Ajatus on varmasti riidattomasti oikea, mutta entä ne lapset ja varsinkin pojat, joille toisista kulttuureista tulleet isät sanovat mm., että ”naisopettajia ei tarvitse totella”.
Hankalaa, koska peruskoulumme opettajista on yli 70 %:a naisia.
Reiluin ratkaisu -ja epäilemättä tehokkain- olisi tasokoe, joka toteutettaisiin esimerkiksi juuri ensimmäisen ja kuudennen luokan lopulla, tai sitten mentäisiin samansisältöisiä kokeisiin kaikissa kouluissa, eli imitoitaisiin ylioppilaskirjoituksia.
Hallitus ei ole ottanut vielä kantaa asiaan, mutta sillä alkaa olla kiire, ja on uskallettava tehdä ratkaisuja jotka tuovat tuloksia. Ei ole mahdollista, kuten nykyisen opetusministeri Andreas Adlercreutz (RKP) esitti aiemmin, että ennen muuta koulutettaisiin opettajia enemmän ja paremmin.
Opetusministeri ei saanut tukea esitykselleen, -vaikka toki opettajatkin hyötyvät lisäkoulutuksesta- mutta luku- ja kirjoitus taidossa on kysymys aivan muusta, kuin opettajien korkeammista akateemisista kyvykkyyksistä.
Selvintä olisi, jos oppilas ei opi lukemaan ja kirjoittamaan, niin hän kertaa, eli jää luokalle. On päivän selvää, että tässä maassa ei voi elää koskaan itsellistä täyttä elämää, jos ei osaa lukea eikä kirjoittaa. Totta on sekin, että luokalle jääminen maksaa, -maksaa keskimäärin 9000 euroa per vuosi. Sivistys maksaa, mutta Suomella ei ole varaa tuhansiin uusiin lukutaidottomiin vuosittain.
Jostakin syystä kyselytunnilta oli poissa ainakin 40 kansanedustaja, ja aika tasaisesti eri ryhmistä. Eduskunnan viestintäjohtaja Rainer Hindsberg arveli, että syy voi olla esimerkiksi jonkun valiokunnan kokous, -voi ollakin.
Mutta hyvin harvoin kyselytunnin kanssa niin tapahtuu, että on joku valiokunnan istunto, koska kyselytunti televisioidaan ja vaalit lähestyvät.
Seppo Huhta
Pekka Kemppainen
Tärkein asia on että lapsi osaa puhua suomea mennessään ensimmäiselle luokalle. Norjassa panostetaan tähän ennen koulun alkua. Kaikki lapset pitäisi laittaa pari vuotta aikaisemmin esikouluihin oppimaan vain puhumaan suomea ja jatkaa niin kauan kun osaa. Säästöä tulee heti siitä kouluissa ei tarvitse muuta kuin suomenkielistä henkilökuntaa.