Kokoomusedustaja Mia Laihon toimenpidealoite ehdottaa diesel-autojen käyttövoimaveron poistamista yksityishenkilöiden autoilta.
”Polttoaineiden hinnat ovat ampaisseet ylös muutaman viikon aikana. Kansainvälinen tilanne vaikuttaa luonnollisesti nyt hintojen nousuun, mutta hämmästyttävää on, miksi dieselin hinta on paikoin jopa korkeampi kuin tavallisen bensiinin!”, ihmettelee kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho.
Edustaja Laiho jätti tänään toimenpidealoitteen dieselin käyttövoimaveron poistosta.
’Diesel on sjo selvästi yli bensiinin hintatason’
”Diesel on aivan liian kallista ja dieselautojen omistajien on maksettava polttoaineen lisäksi myös käyttövoimavero. Tämä järjetön tilanne osuu isosti erityisesti vanhempaa autokantaa ajaviin pienituloisiin”, Mia Laiho toteaa.
”Aamulla töihin tullessani vilkaisin bensa-aseman hintoja: 95-bensiini maksoi 1,989 €, 98-bensiini 2,099 € ja diesel 2,149 € litralta. Diesel on siis jo selvästi yli bensiinin hintatason. Aivan kohtuuton hinta dieselistä! Yksityisille kohdistuvasta dieselverosta on päästävä nopeasti eroon! Kansalaisethan ovat loukussa dieselautojensa kanssa kasvavien kulujen takia”, Laiho summaa.
Käyttövoimavero, eli niin sanottu dieselvero on ollut käytössä vuosia sen takia, kun dieselin hinta on verotuksen takia ollut alhaisempi kuin bensiinin.
Laiho korostaa, että dieselillä kulkevista autoista maksettava käyttövoimavero nostaa ajoneuvoveron noin 300-600 euroa vastaavaa bensiiniautoa korkeammaksi. Sähköautojen kiinteä käyttövoimavero on huomattavasti pienempi, noin 100 – 150 euroa vuodessa.
Jo sovitussa veronkevennyksessä hiilidioksiditonnin arvoa alennetaan kahdessa vaiheessa valtiovarainministeriön suunnitelman mukaisesti vuosien 2026 ja 2027 alusta 62 eurosta 51,3 euroon. Moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden veronkevennys on yhteensä keskimäärin 2,7 senttiä litralta. Dieselin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden vero alenee yhteensä keskimäärin 2,4 senttiä litralta.
”Rahtikin kulkee dieselillä”
”Dieselin korkea hintataso tulee monin tavoin tavallisen kuluttajan maksettavaksi myös välillisesti, sillä rahtikin kulkee dieselillä. Nykyinen hallitus on tähän epäkohtaan jo tarttunut. Lakiin ollaan lisäämässä ammattitarkoitukseen käytetyn dieselpolttoaineen veronpalautusta koskevat säännökset”, Laiho sanoo.
”Tämä ei kuitenkaan riitä. Meillä on vielä vanhaa autokantaa Suomessa varsin paljon. Sähköautoihin on ollut toistaiseksi vasta pienellä joukolla varaa, joskin määrä on vähitellen lisääntymässä autokannan uusiutuessa. Monille auto on välttämätön työn, perheen ja arjen mahdollistamiseksi.”
Vanhemmalla autokannalla ajaa juurikin pienempituloisia ihmisiä, joille yleinen hintojen nousu yhdistettynä auton käytön kustannusten kasvuun on haastava”, Laiho lisää.
’Dieselvero pitäisi poistaa perusteettomana”
”Yksityiskäytössä olevan dieselin käyttövoimaveron perusteet ovat sulaneet ja se pitäisi poistaa perusteettomana”, Laiho päättää.
11.3.2026 päivätyssä toimenpidealoitteessaan Mia Laiho ehdottaa, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yksityishenkilöitä koskevan dieselin käyttövoimaveron poistamiseksi. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Mia Laiho on nostanut esiin kysymyksen, joka näyttää ensi silmäyksellä yksinkertaiselta veropoliittiselta yksityiskohdalta, mutta koskee todellisuudessa verotuksen johdonmukaisuutta. Dieselautoihin kohdistuva käyttövoimavero syntyi aikanaan tilanteessa, jossa dieselpolttoaine oli verotuksellisesti selvästi bensiiniä halvempaa. Ajatus oli looginen: jos polttoaine on verotettu kevyemmin, erotus tasataan kiinteällä verolla. Ongelma syntyy siinä vaiheessa, kun alkuperäinen lähtökohta katoaa mutta vero jää.
Kun diesel maksaa yhtä paljon tai jopa enemmän kuin bensiini, käyttövoimavero muuttuu käytännössä päällekkäiseksi veroksi. Auton omistaja maksaa jo korkean polttoaineveron jokaisesta tankillisesta, mutta lisäksi häneltä peritään vuosittainen kiinteä maksu vain käyttövoiman perusteella. Taloustieteellisesti tämä on vaikeasti perusteltava ratkaisu, koska samaa toimintaa verotetaan kahteen kertaan eri mekanismeilla ilman selkeää poliittista tavoitetta.
Veropolitiikan pitäisi olla ennakoitavaa ja rationaalista. Ihmiset tekevät suuria taloudellisia päätöksiä – kuten auton hankinnan – vuosiksi eteenpäin voimassa olevan sääntelyn perusteella. Jos verojärjestelmä muuttuu niin, että vanhan järjestelmän korjausmekanismi jää voimaan, vaikka sen peruste poistuu, seurauksena on eräänlainen institutionaalinen jäänne: vero, jonka alkuperäinen tarkoitus on jo kadonnut. Tällaisten rakenteiden purkaminen ei ole populismia vaan järjestelmän korjaamista.
Lisäksi on syytä huomata, että Suomen autokanta uusiutuu hitaasti. Monet dieselautot on hankittu aikana, jolloin diesel oli rationaalinen valinta pitkien työmatkojen tai maaseudun liikkumistarpeiden vuoksi. Näiden autojen omistajat eivät ole tehneet mitään väärää; he ovat toimineet sen veropolitiikan puitteissa, jonka valtio itse on luonut. Jos politiikka muuttuu, kohtuullista on myös päivittää verorakenne vastaamaan todellisuutta.
On kuitenkin rehellistä todeta, että suomalaisen autoilun verojärjestelmä ei ole syntynyt pelkästään teknisen johdonmukaisuuden pohjalta. Vuosikymmenten aikana siitä on tullut poliittisen ohjauksen väline, jolla on pyritty vaikuttamaan ihmisten liikkumiseen, kulutukseen ja jopa elämäntapaan. Kun veroja kerrostetaan päällekkäin – polttoaineveroja, ajoneuvoveroja, käyttövoimaveroja ja erilaisia lisämaksuja – järjestelmä alkaa muistuttaa enemmän hallinnollista ohjausmekanismia, kuin selkeää verorakennetta. Silloin on ymmärrettävää, että moni kokee sen myös vallankäytön välineenä eikä neutraalina järjestelmänä.
Juuri tästä syystä yksittäisten epäjohdonmukaisuuksien korjaaminen on tärkeää. Jos verojärjestelmä halutaan palauttaa kansalaisten silmissä oikeudenmukaiseksi, sen täytyy myös näyttää siltä. Kun alkuperäinen peruste dieselautojen käyttövoimaverolle on käytännössä kadonnut, sen poistaminen ei olisi ideologinen teko vaan askel kohti läpinäkyvämpää ja loogisempaa veropolitiikkaa.
Tässä mielessä Mia Laihon esittämä ajatus käyttövoimaveron poistamisesta yksityisiltä dieselautoilta ei ole radikaali – se on pikemminkin rehellisesti moraalinen yritys palauttaa verojärjestelmään sieltä puuttuva sisäinen johdonmukaisuus.
Juttu tiivistettynä
Polttoaineen hintaero saa suomalaiset ajamaan tankille Ruotsin Haaparannalle.
Bensiini on Ruotsin puolella ollut yli 30 senttiä halvempaa litralta kuin Suomessa.
Keskuskauppakamarin mukaan eron selittävät Ruotsin matalampi polttoainevero ja kovempi kilpailu.
https://yle.fi/a/74-20214673
Tiedote / sähköposti, 12.3.2026
Julkaistavissa heti
Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) tervehtii ilolla kokoomuksen Mia Laihon ehdotusta dieselin käyttövoimaveron poistamisesta.
”Tästä on keskusteltu paljon. Esityksen painoarvoa lisää sen tuleminen pääministeripuolueen riveistä. Toivon, että valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) selvittävät asian ja tuovat tarvittaessa esityksen eduskunnan käsittelyyn.”
Ovaska muistuttaa, että polttoaineen hinnankorotuksista huolissaan olevat suomalaiset eivät kaipaa nyt tyhjiä lupauksia hallituksen riveistä vaan toimia korkeiden hintojen hillitsemiseksi.
Jouni Ovaska
Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja
Kun Mia Laiho esittää loogisen kysymyksen dieselautojen käyttövoimaveron perusteista tilanteessa, jossa diesel ei ole enää bensiiniä halvempaa, voisi kuvitella, että keskustelu käytäisiin taloudellisilla argumenteilla. Sen sijaan vastaus tulee poliittisena refleksinä. Lulu Ranne kuittaa asian “vähän naurettavana” ja syyttää vastapuolta populismista. Se on kiinnostava reaktio – erityisesti puolueelta, joka on vuosien ajan rakentanut kannatustaan juuri autoilijoiden ja “tavallisen kansan” puolustamisella.
Tilanne on poliittisesti lähes tragikoominen. Vielä oppositiossa Lulu Ranne edusti linjaa, jossa suomalaisen poliittisen järjestelmän katsottiin olevan niin rapautunut, että tarvittaisiin jopa eräänlainen “yhden päivän lustraatio” sen puhdistamiseksi. Ajatus oli radikaali: vanha järjestelmä pois ja uusi tilalle. Nyt tämä sama poliitikko puolustaa järjestelmää, jossa autoilijaa potkitaan päähän ja verotetaan päällekkäin – ensin polttoaineverolla ja sitten käyttövoimaverolla – vaikka alkuperäinen tasapainoperuste on kadonnut.
Politiikassa tämä on klassinen muodonmuutos. Oppositiossa järjestelmä näyttäytyy epäoikeudenmukaisena ja korruptoituneena; hallituksessa sama järjestelmä muuttuu “kokonaisuudeksi”, jota pitää tarkastella rauhallisesti. Retoriikka vaihtuu nopeasti, kun vastuu valtion kassasta siirtyy omalle pöydälle. Silloin poliitikon tärkeimmäksi tehtäväksi tulee selittää omille äänestäjilleen, miksi se epäkohta, josta eilen valitettiin, ei tänään olekaan niin suuri ongelma.
Tässä kohtaa herää väistämätön kysymys: mitä kummaa on tekeillä perussuomalaisten puoluetoimistolla ja puoluejohdossa? Miten puolue, joka on rakentanut identiteettinsä autoilijoiden, maaseudun ja “unohdetun Suomen” puolustamiseen, päätyy tilanteeseen, jossa sen oma ministeri pitää tällaista keskustelua “naurettavana”? Onko kyse vain hallitusvastuun väistämättömästä realismista – vai jostakin syvemmästä poliittisesta suunnanmuutoksesta?
Tässä mielessä dieselvero on pieni mutta symbolisesti paljastava tapaus. Se näyttää, mitä tapahtuu, kun protestipuolueesta tulee hallituspuolue. Vanhat puheet “tavallisen autoilijan puolustamisesta” alkavat törmätä valtion budjetin raameihin. Ja kun näin käy, kaikkein helpoin strategia on usein sama: väittää, että kritiikki on pelkkää politiikkaa.
Mutta politiikkaahan tämä nimenomaan on – myös silloin, kun hallitus päättää pitää veron, jonka alkuperäinen peruste on kadonnut. Siksi kysymys ei ole oikeastaan dieselverosta vaan uskottavuudesta. Kun protestiliikkeen lupaukset törmäävät hallitusvastuuseen, ratkaiseva kysymys kuuluu: puolustaako puolue enää äänestäjiään vai järjestelmää, jota vastaan se itse nousi.
Ja juuri tätä monet autoilijat saattavat nyt alkaa pohtia, kuunnellessaan Lulu Rannen selityksiä.
”Silloin poliitikon tärkeimmäksi tehtäväksi tulee selittää omille äänestäjilleen, miksi se epäkohta, josta eilen valitettiin, ei tänään olekaan niin suuri ongelma.”
[…] Mia Laiho: Toimenpidealoite yksityishenkilöitä koskevan dieselin käyttövoimaveron poistosta […]