Eduskunnan kirjastossa järjestettiin maanantaina tilaisuus ”Kansanedustajat ja tutkijat koronakriisin keskellä – miten päätökset syntyivät?”, jossa muun muassa kansanedustaja ja entinen peruspalveluministeri Krista Kiuru, THL:n asiantuntija Hanna Nohynek ja johtaja Mika Salminen kävivät läpi koronapandemian aikaisia tapahtumia ja päätöksiä.
Kansanedustaja Pia Sillanpää pitää keskustelun järjestämistä tärkeänä, mutta korostaa, että tilaisuudessa olisi pitänyt uskaltaa käsitellä korona-ajan päätöksiä kriittisemmin ja pohtia rehellisesti, mitä siitä kaikesta seurasi.
”On hyvä, että tilaisuudessa käytiin keskustelua korona-ajoista. Aika tuntui kuitenkin menevän liikaa toistensa selkään taputteluun ja siihen toistoon, kuinka hyvin asiat menivät. Olen siitä hyvin eri mieltä. Jonkun olisi pitänyt tuoda esille, mitä esimerkiksi koronapassi ja tartuntatautilain 48 a-pykälä aiheuttivat suomalaisille ja erityisesti lapsille ja nuorille sekä hoitohenkilöstölle”, Sillanpää toteaa.
Sillanpään mukaan moni hoitoalan työntekijä joutui pandemian aikana erittäin vaikeaan tilanteeseen, kun rokotuksiin liittyvät vaatimukset vaikuttivat työmahdollisuuksiin ja toimeentuloon.
”Hoitohenkilöstö oli tilanteessa, jossa heidän terveys- ja rokotustietonsa vaikuttivat siihen, saavatko he työskennellä hoitajina. Samalla lapsia ja nuoria painostettiin valheellisin perustein ottamaan koronarokote sillä perusteella, että he suojaisivat läheisiään tartunnoilta. Myöhemmin nimittäin kävi ilmi, ettei rokote estänyt tartuttamista ja sote-valiokunnassa, STM:ssä ja THL:ssä tiedettiin tämä. On perusteltua kysyä: kannetaanko tästä vastuuta ja miten näiden päätösten seurauksia arvioidaan jälkikäteen”, Sillanpää sanoo.
Sillanpää nostaa esiin myös korona-ajan muut seuraukset, jotka eivät hänen mukaansa saa unohtua.
’Vanhukset kuolivat hoitolaitoksissa ilman läheisiään’
”Moni suomalainen muistaa yhä tilanteet, joissa vanhukset kuolivat hoitolaitoksissa ilman läheisiään. Perheet joutuivat valitsemaan, ketkä pääsevät läheistensä hautajaisiin, koska vierasmäärä oli rajoitettu 10 henkeen. Nämä kokemukset jättivät syvät jäljet moniin perheisiin ja yhteiskuntaan laajemmin. Sitä aikaa emme saa enää ikinä takaisin”, Sillanpää muistuttaa.
Sillanpää vaatii, että koronapandemian aikaisista toimista otettaisiin vastuu ja uskallettaisi näin jälkikäteen tarkastella sekä silloisen päätöksenteon perusteita että niiden vaikutuksia ihmisten perusoikeuksiin.
”Tulevaisuudessa emme voi enää ikinä hyväksyä tilannetta, jossa kansalaisia asetetaan eriarvoiseen asemaan terveystietojen perusteella. Koronapassi ja tartuntatautilain 48 a-pykälä jakoivat suomalaiset kahteen kastiin poliittisella päätöksellä, joka perustui pelkoon ja valheeseen”, Sillanpää painottaa.
”Jatkossa meidän täytyy puolustaa jokaisen suomalaisen perusoikeuksia. Terveystiedot eivät voi olla peruste sille, että kansalaiset asetetaan heikompaan asemaan. Tästä on opittava ja jonkun olisi jo aikakin ottaa vastuu ja pyytää anteeksi”, Sillanpää painottaa. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.,)