Li Andersson: ’Näiden herrojen toiminta on vaaraksi meille kaikille’

Keskustelukysymys Iranin tilanteen suhteen on näemmä kaksijakoinen: Iranin hallinnon luonne, ja toisaalla Trumpin ja Netanyahun toiminnan arviointi. Mielestäni loogista on tarkastella kumpaakin erikseen, -kuten Andersson tekeekin.

Ei ole yllättävää, että hänelle vastataan Iranin hullun pappisjohdon toimista jankuttamalla. -Sen ei pitäisi olla enää kenellekään uutuutena, että siellä tapettu ihmisiä kaduille noin 10 000x enemmän, kuin esim. Minneapoliksessa äskettäin.

Trumpin ja Netanyahun taistelupari, -jonka dominoiva puoli in helppo paikallistaa- on riski maailmalle, -mikä tulikin tuossa ylempänä jo sanotuksi. -Taas toistuu hyökkäyssodan laillistamispyrkimys, joka onkin jo nähty Ukrainan suhteen, -silläkin kertaa ’Oval Officessa’. Mikä siellä ’pyörässä kopissa’ oikein mättää?

Kun kuuntelee (juuri nyt, toisella korvalla) suomalaista mediaa Iran-Trump -scaban arvioinnista, jää usein ellei aina mainitsematta, että Iran on jo kerran suostunut luopumaan Teheranin edellisen hallituksen (uskonnolliskonservatiivien) rakkaasta ydinase-hankkeesta: Vuoden 2015 ’Iran nuclear deal’ -sopparissa (JCPOA), jonka -Yhdysvaltain puolelta- irtisanoi eräs Donald Trump v.2018.

JCPOA-sopparissa Yhdysvallat ja Eurooppa suostuivat lopettamaan taloudelliset pakotteet Irania kohtaan, ja Iranin silloinen oikeistpkonservatiivinen hallitus suostui lopettamaan pommihankkeen. -Kunnes Trump.

Ei tämä JCPOA:n kausi ollut ihan idylliä: Iranin silloiselle johdolle IAEA;n (YK:n ydinenergiajärjestö) valvontakäynnit selvästi loukkasivat papillista itsetuntoa, eivätkä ne toteutuneet täysmääräisesti. Trumppiin asti Teheranin klerikaatti kuitenkin ilmoitti noudattavansa JCPOA:n rajoitusta uraanin rikastamisen jättämistä max 0,365%.iin, -mikä riittää kaikkeen ei-sotilaalliseen käyttöön.

Iranilaiset ilmoittivat nostavansa rikastustasoa ensin 30%:iin ja sitten 60%:iin, -siis Trumpin irtisanottua sopparin. -Silloin oli siis Teheranissa konservatiivihallitus. -Ei ole mitään viitettä, että Iranissa olisi päästy pommikelpoiseen uraaniin: 90%.iin. -On väitetty, että heidän omatekemät sentrifuginsa eivät pysty parempaan. Tätä tukee 60%:n uraanin poikkeuksellisen suuri kertymä Iranissa: 420kg,

Tällä uraanilla ei käytännössä tee yhtään mitään: Pommiin se ei riitä, ja voimalakäyttöön se pitää laimentaa.

Iranissa on selvästikin ollut olemassa hanke rakentaa ydinpommi, mutta kyky siihen on yhä kysymyksen alla. -Eikä ole itsestään selvää, että elokuun 2024 jälkeinen Iranin hallitus olisi ollut kiinnostunut jatkamaan edeltäjiensä hanketta.

Iranissa jouduttiin uusiin presidentinvaaleihin kesällä 2024, kun presidentti Ibrahim Raisi kuoli helikopterionnettomuudessa. Vaaleissa voitti nykyinen presidentti, Masoud Pezeshkian, suurella enemmistöllä konservatiivien ehdokkaan. Äänestysprosentti oli Iranin vaaleissa poikkeuksellisen korkea, mikä vihjaa tammikuussanähdyn vastarintamielialan kyteneen jo elokuussa 2024.

Pezeshkianin vaaliohjelma keskittyi lupaukseen pakotteiden poistamisesta diplomatialla, ja elintason nostamisesta. Ohjelman toteuttaminen näytti mahdolliselta, ja iranilaiset äänestivät.

Samaan aikaan vaalien kanssa iranilaisessa mediassa oli luettavissa taloustitkijan katsaus Iranin taloudellisista haasteista:
1. Ydinpommi-hanke, joka vie rahaa; 2. ”Ystävien” (=terroristien) tukeminen, -tekee samaa; ja 3. Trump, joka on yllätyksellinen.

Kaksi ensimmäistä kohtaa olivat myös #pakotteiden syy. –Pezeshkianilla ei ollut mitään muuta mahdollisuutta vaalilupaustensa toteuttamiseen, kuin uhrata pommi ja ”vastarinnan akseli” ja hoitaa pakotteet pois.

Iranilaiset odottivat. Sanaan aikaan konservatiivit tekivät kaikkensa kärjistääkseen iranin sisäistä tilannetta: Saatiin #huivimellakat, kun uskonnolliset ’poliisit’ tappoivat nuoria naisia.

Pezeskianin ’mahdollisuuksien ikkuna’ kaventui. -Vielä 2025 tammikuussa hän esti parlamentin konservatiivien säätämän tiukemman huivilain voimaantulon. -Presidentti ei allekirjoittanut, ja laki jäi pöytälaatikkoon.

Tammikuu 2026 sulki ikkunan: Nuorison, -koulutyttöjen- lähdettyä kaduille vaatimaan meidän normaaleina pitämiämme vapauksia, turvallisuusjoukot vastasivat konetuliaseilla. Presidentti yritti vielä tasapainopolitiikkaansa, ja tukeutui julkisissa lausunnoissaan viranomaistietoon. Se oli virhe.

Iranilaiset tiesivät, mitä kaduilla oli tapahtunut: He olivat olleet siellä, näkivät, saivat luoteja päälleen. -Pezeshkianin ja reformistien uskottavuuden loppu oli tässä.

Tätä kirjoitettaessa Trump jatkaa lauantaina aloittamiaan pommituksia: Ihmismetsästyksenä.

En olisi taipuvainen uskomaan, että täsmäiskut toimistoihin ja asuintaloihin kohdistuvat hallinnon konservatiivehin. Jo kesäkuun 2025 iskujen jälkeen Pezeshkian paljasti, että Israeli oli yrittänyt tappaa eriyisesti hänet.

Netanyahun ja hänen uskonnolliskonservatiivisen puolustusministerinsä Jisrael Katzin intresseissä on tuskin Iranin sekulaaristuminen tai varsinkaan #lännettyminen. Katz on näyttäytynyt ääriaineisten seurassa, jotka vaativat juutalaissiirtokuntien uudelleenperustamista Gazaan. Yhdysvaltain ulkoministeri Rubio on joutunut ottamaan kantaa mm. maansa Jerusalemin-suurlähettilään Huckkabeen ”Lähi-Itää epävakauttaviin lausuntoihin”. -Myös Israelin aikeet laajentaa siirtokuntia Länsirannan alueella, -ja anastaa palestiinalaisten maata.

Onko Katzin etc. aikeilla mitään onnistumisen mahdollisuutta ilman koko Lähi-Itää kattavaa sotaa? Toinen kysymys onkin, onko maailmalla nykytilanteessa varaa sellaiseen?