Oppositio ja hallitus pääsivät mittelöön jo kyselytunnin alussa, -ja mikäs meille äänestäjille on antoisampaa!
(Kuva: Eduskunta 12.02. 2026, puhumassa Minja Koskela.)
”Mutta johonkin sitä rahaa silti näyttää olevan…”
”Rahaa ei ole”, siteerasi SDP;n Joona Räsänen valtionvarainministeri Riikka Purraa eduskunnan kyselytunnin avanneessa puheenvuorossaan. -Meno olikin jo alusta asti kiinnostavaa, asiapitoista ja joskus värikästäkin. EU:n nopein velkaantuminenkin -ja ’tarkkailukuokan etupulpetti’- tulivat mainituiksi.
”Alijäämät ovat historiallisen suuria, -eikä rahaa pitäisi olla. Mutta johonkin sitä rahaa silti näyttää olevan”, totesi edustaja, ja jatkoi yritysten yhteisöveroista: ”Ajattelette alentavanne yritysten yhteisöveroa ensi vuonna (2027) vajaalla miljardilla eurolla.” edustaja jastkoi viime tiistaista kysymystään (joka oli jäänyt vastausta vaille):
”Onko todella Suomella tässä tilanteessa rahaa antaa miljardin veronkevennys suuryrityksille?”
Valtionvarainministeri Riikka Purra vastasi tähän:
”Tämän hallituksen noin kymmenen miljardin (sopeutus)kokonaisuus sisältää suoria sopeutustoimia, menoleikkauksia, veronkiristyksiä, työllisyys- ja rakennetoimia. …Meillä on kaksi reaalitalouden ongelmaa, joista toinen liittyy pitkittyneeseen vaikeaan suhdanteeseen, ja toinen liittyy pidempiaikaisen kasvun puutteeseen. Näihin me olemme pyrkineet vastaamaan erilaisin kasvutoimin, … ja nämä sisältävät myös veronalennuksia. … Jos katsotaan, mitä talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa esimerkiksi ylimpien marginaalien laskemisesta, ja toisaalta yhteisöverosta, se suhtautuu niihin varsin positiivisesti, ja pitää niitä järkevänä ratkaisuna kasvun kannalta.”
Kommentissaan ministerille Joona Räsänen toisti kysymyksensä: ”Onko sitä rahaa vai eikö ole?”
”Meidän julkinen taloutemme on kirjassa tilassa”, maalaili edustaja. ”…Sitä rahaa ei ole yhteiskuntamme heikompiosaisille, sitä ei ole julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, -sitä ei ole yhtään enempää vanhusten hoivaan, eikä moniin muihin asioihin, joita haluaisimme parantaa. — Todella näyttää siltä, että teillä on rahaa -miljardi euroa- keventää yritysten veroja ensi vuonna.”
-Sitten sanoi todella pahan:
”Tämä miljardi kevennetään veroja siis velaksi. Alijäämä pahenee! Velkaantuminen pahenee!”
”Nyt kysyn, että voisimmeko lyödä kättä päälle, että sitä rahaa ei ole”, jatkoi edustaja Räsänen.
”Jätetään tämä yhteisöveroalennus tekemättä. ja sitä kautta julkinenkin talous olisi vähän paremmassa kunnossa”, tylyttää edustaja.
Valtionvarainministerille ei jäänyt sormi suuhun. Hän vastasi napakasti, muistuttamalla sosialidemokraattien vastustaneen hallituksen esityksiä verotuksen rasitteen siirtämisestä työn verotuksesta kohti haitta- ja kulutusveroja. Ministeri heitti vastakysymyksen: ”Vastustatteko te muitakin hallituksen kasvuun tähtääviä toimia?”
Ministeri mainitsi myös, että ”meillä on myös valtion eläkerahastosta ylimääräinen tuloutus, jolla pyriään vaikuttamaan siihen, että velka ei kasvaisi tällä siirtymäajalla, kun mitään kokonaistaloudellisia dynaamisia vaikutuksia ei vielä havaita.”
Demarien rumputulta jatkoi Tytti Tuppurainen kysymällä, onko hallitus nyt siirtymässä vastuiden sysäämisestä edeltäjälleen ongelmien siirtämiseen seuraavalle hallitukselle? (-Katos ’Tuppista’!)
Keskustan Jouni Ovaska jatkoi yhteisöverosta:
”Ei se ole synti katua ja muuttaa joskus niitä tehtyjä päätöksiä (=> yhteisöveron alennusta) Jos asiantuntijat ovat sanoneet, että tämä yhteisöveron alennus kannata, -niin??”
Edustaja jatkoi muistamalla surullisenkuuluisasta ”tunnin junasta” edelliseltä hallituskaudelta, jolloin asiantuntijaselvitys oli hankkeelle negatiivinen.
Johannes Yrttiaho (Vasemmisto) nosti tikun nokkaan työttömyyden, joka on Euroopan pahin:
(Nykyinen työttömyys) on seurausta pitkäaikaisesta -jopa parinkymmenen vuoden- investointivajeesta”, sanoi edustaja, -ja rinnasti vajeen ’merkittävään osinkojen kasvuun’.
”Toisin sanoen, yrityksiä on tyhjennetty omistajien taskuun, sen sijaan että voitot olisi investoitu, ja luotu työpaikkoja.” ”Tämä hallitus on politiikallaan taannut suuryhtiöille helpon voitonjaon. Työelämän oikeuksia loukkaamalla on poljettu palkkoja. Miljardien yhteisövero-ale ja listaamattomien yhtiöiden verohelpotukset ovat taanneet, että omistajille jää enemmän jaettavaa, -jopa taantumassa”, todisti edustaja.
Valtionvarainministeri Purra kuittasi Yrttiahon kritiikin huomauttamalla, että ’vasemmiston ajatus verojen kiristämisestä näivettäisi (kasvun) viimeisetkin mahdollisuudet’.
Vasemmiston Minja Koskela (otsikkokuvassa) aloitti -vähemmän yllättävästi- irtisanomisien määrästä:
”Eniten potkuja sitten 90-luvun laman. … -Samanaikaisesti työttömien asemaa on heikennetty leikkaamalla työttömyysturvaa useilla eri tavoilla”, koristi edustaja Koskela, ”Varapääministeri Purra, pidättekö kohtuullisena, että työttömiä rangaistaan työttömyydestä, vaikka hallitus ei kykene parantamaan työllisyystilannetta?
Koskelalle vastasi työministeri Matias Marttinen (Kokoomus):
Ministeri Matias Marttinen vastasi avaamalla ongelman juuria:
”Suomessa on vuosikymmeniä jätetty tekemättä kaikki olennaiset ja merkittävät uudistukset meidän talouteen ja työmarkkinoille, -joilla (uudistuksilla) on saatu kasvua ja tyällisyyttä aikaan muissa Pohjoismaissa.”
Osoittaen sanansa Minja Koskelalle, Marttinen muistutti, että ’työllisten määrä kääntyi kasvuun vuoden 2022 lopulla, -Marinin hallituksen aikana. Työllisten määrä kääntyi kasvuun, -ja tämä on fakta. -Saimme erittäin haastavassa tilanteessa vastuun.”
-Me teimme kymmeniä erilaisia päätöksiä, joilla kasvu saadaan liikkeelle. -Tällä hetkellä me näemme jo hyviä merkkejä. Mm. saimme hienon uutisen: Helsingin telakalle: Jäänmurtajien rakennustyöt, -2000 henkilötyövuotta lisää työtä Suomeen. -Tätä lisää!
Näihin optimistisiin sanoihin onkin hyvä lopettaa eduskunnan kyselytunnin 12.helmikuuta tarkastelu. 
Ainoakaan kysymys ja vastaus ei tuo ratkaisua tilanteeseen. Suomessa valmistetut tavarat tulisi saada myytyä, jotta rahaa tulisi. Vaikka tavarat olisivat vähän parempia kuin Euroopan muissa maissa rakennetut, ne eivät mene kaupaksi, koska on pitkät merimatkat siirtää ja myydä niitä.
Ainoa keino selvitä on muuttaa ulkopolitiikkaa. Mutta tämä on niin suuri haave ettei se toteudu. Yksikään eduskunnassa ei edes uskalla avata suutaan ja kysäistä olisiko yhteyksien ottamisesta ”rikollista ryssää” vastaan edullista Suomelle. Väitettäni todistaa oikeaksi hyvät Kekkosen ”suomettumisen” ajat sotien jälkeen. Silloinkin kuitenkin läntiset maat puuttuivet Suomen asioihin ja huononsivat tilannetta. Muun muassa suomalaiset sukelluspallot kiellettiin USAn määräyksestä, vaikka ne olivat hyvin suunniteltuja. Nyt kauppa sujuisi entistä paremmin, koska naapuri ei ole enää kommunistien käsissä.
”Ainoa keino selvitä on muuttaa ulkopolitiikkaa.” -Oletko ihan tosissasi? 70-luvun stalinisteillakin oli hybris, -ja narsistinen sokeus: Yhdessä vaiheessa he ehdottelivat, että presidentti Kekkonen olisi kirjoittanut ’Sosialismin teoria ja käytäntö’ -julkaisuun jonkin esseen. Ihan oikeesti: Joku halusi, että UKK:n nimi näkyy vihkosessa, johon kirjoittavat sellaiset hköt, kuin NKÅ:n ulkomaanosaston Ponomarjov, TASS:n änkyrä-kirjuri Zaitsev, Sudanin kommunistisen puolueen pääsihteeri, ja sen sellaiset. Kremlin joukkueelle on tyypillistä vauhtisokeus, ja megalomaaninen omaan tärkeyteensä sokaistuminen.
Onnea valitsemallasi tiellä!
Kyllä olen tosissani, koska Suomen talous on pahasti romahtamassa. Sitä vain ei myönnetä, johtuuko sen hallituksien länsimaiseta nöyristelystä, vaikka se on kaikkien aikaa seuraavien todettavissa. Länsimaat tuhosivat Nokian puhelinteollisuuden, kielsivät merivarustelua, ottivat määräysvallan Suomen merkittävistä puolustusvoimista ja lisäksi EU määrää Suomen kaikkia talouden lajeja. Kaikki johtuu siitä, että vallanpitäjät ovat nöyriä lännen kuuntelijoita, kun Kekkonen aikoinaan piti tiukasti suomalaisten puolta kommunistisen valtion rinnalla. Valitettavasti suomalaiset ovat yleensä samaa mieltä kuin ”admin” Hesarin ja Ylen levittämän propagandan tähden.
[…] ”Miljardin lahja” EK:n suuryrityksille avasi kyselytunnin […]