Kansanedusta Anne Kalmari (Keskusta) on huolissaan suuntauksesta, jolla kouluista ja vanhusten palveluyksiköistä vähennetään liha- ja maitotuotteiden käyttöä.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Suuntausta perustellaan elintarvikehankiltojen ja luotovaikutuksien päästöjen vähenemisellä, ruokailijoiden terveyden edistämisellä, uusilla ravitsemussuosituksilla, kestävällä ruokakulttuurilla sekä eläinten aseman positiivisilla vaikutuksilla. Nämä perusteet ovat osiltaan ideologisia eivätkä perustu tieteeseen.
Ruokapalveluissa nykyään tarjottava ruoka on Suomessa linjassa kansallisten ravitsemussuositusten ja asiakasryhmäkohtaisten ruokasuositusten kanssa. Kuntien ruokahankintoja tai -palveluja ei ole perusteltua tarkastella vain yksittäisten tuoteryhmien tai pelkästään kustannustehokkuuden tavoitteiden näkökulmasta. Tarkastelun tulee olla kokonaisvaltaista huoltovarmuuden, ravitsemussuositusten sekä kotimaisen ja alueellisen tuotannon näkökulmasta.
Kriisinsietokyky ja huoltovarmuus huomioitava
- Kalmari vaatii tarkastelemaan kriisinsietokykyä ja huoltovarmuutta osana ruokajärjestelmää. Julkinen ruokailumme ei voi pohjata esimerkiksi eteläamerikkalaiseen soijaan. Pohjoisessakin kasvavaa nurmea emme pysty syömään, mutta nauta on oiva hyödyntäjä sille
- Kalmarin mukaan kuntien ruokapalveluissa on tärkeää huolehtia myös siitä, että ruoka on maistuvaa, ravitsemuksellisesti riittävää ja eri asiakasryhmien hyvinvointia sekä toimintakykyä edistävää.
- Kalmari lisää, että Ikääntyneillä riittävä proteiinin saannin turvaaminen on tärkeää ja huonosti syövillä riittävän proteiinin saantia voi osaltaan varmistaa ruokajuomalla. Ikääntyneen ruokailusuosituksessa lautasmalli ohjaa valitsemaan aterialla ruokajuomaksi maitoa tai piimää ja sitä tulee olla tarjolla. Lisäksi erityisesti kouluissa ja oppilaitoksissa ruoan maistuvuuteen ja riittävyyteen panostaminen on keskeistä oppilaiden jaksamisen, oppimisen ja koulupäivän sujuvuuden kannalta. Säästetyt sentit voivat olla eurojen kustannus, jos oppilas ei syö.
- Kalmari huomauttaa, että ilmasto- ja luontovaikutusten oalta ei ole huomioitu suomalaisia tutkimuksia kotieläinten positiivisista ympäristövaikutuksia. Laiduntaminen pelastaa lähes kolmanneksen uhanalaisista eläimistämme. Maamme kotieläintuotannon päästöt ovat kansainvälisesti vertailtuna pienet. Päästövaikutusten laskennassa tulee siirtyä energiasisältöön, kuten polttoaineissakin.
- Kalmari vaatii kotimaisen ruuan päätöksiä tuontiruokaan pohjaavien suuntausten sijaan. Kotimainen kala, kasvis, peruna, vilja liha ja maito kantavat myös kriisien aikana.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)