Syyrian väliaikaisen presidentin, Ahmad al-Shara’an -islamistinimeltään al-Jolanin (al-Jawlani) kiitollinen hymy ’Oval Offiocessa’ hänen Washingtonin vierailullaan ei jäänyt katteettomaksi. -Kuten ei Turkin (piilo)islamistisen presidentin Recep Täyyip Erdoganin apu presidentti Donald Trumpille terroristijärjestö Hamasin taivuttelussa mukaan Trumpin ajamaan aselepo etc. suunnitelmaan jäänyt ilman vastapalvelusta. Tarkastelemme.

Entisistä Irakin diktaattorin Saddam Husseinin upseereista (sunni-muslimeja) ja terroristijärjestö al-Qaedasta irtautuneista über-islamisteista (haluun kalifaatin heti! –Ja kalifiksi kalifin paikalle!!) muodostunut terroristinen ’islamilainen valtio-ryhmä (”ISIS”, ISIL, Da’esh) hyökkäsi v.2014 Pohjois-Irakin Kurdistaniin, ja Syyriaan.

Irakin ja Syyrian valtiolliset armeija sulivat kuin voi paistinpannussa ”ISIS:n” edessä, ja terroristien vahvimmiksi vastustajiksi jäivät kurdit. Yhdysvaltojen perustama kansainvälinen terrorisminvastainen koalitio sai kurdeista tärkeimmät maavoimat sekä Pohjois-Irakissa että Syyriassa.

Kurdien itsepuolustusjärjestöt, YPG ja YPJ (jälkimmäinen naisille), jotka perustettiin ”ISIS:n” hyökkäystä vastustamaan, ehtivät viime hetkessä mm. Sinjanin vuorille ajettujen -henkiinjääneiden- jezidi-uskonnollisen ryhmän siviilien avuksi. SDF:lsi (Syyrian demokraattiset joukot) laajentunut -nyt arabeilla täydennetty- kurdiarmeija puolusti mm. Kobanin kurdikaupunkia ”ISIS:tä” vastaan menestyksellä.

Maailma kammoksui ”ISIS:n” toteuttamaa kansanmurhaamista, ja Yhdysvallat antoi sotilaallista apua SDF:.le, josta muodostui koalition päävoima, –USAF:n tukiessa ilmasta.

Vuonna 2017 ”ISIS” oli pääosin nitistetty. Se oli menettänyt kaikki hallitsemansa alueet, ja toimi vain maanalaisina soluina. Soluja oli myös vankiloissa ja internointileireillä, joihin SDF ja Koillis-Syyrian itsehallinto –Autonomous Adminstration of North and East Syria (AANES)- sulki terrorismirikoksisista epäillyt ja tuomitut.

Koillis-Syyriassa ei ollut sotaa lokakuussa 2019

Ennen lokakuuta 2019  ’kurdiarmeijan’ varmistama Koillis-Syyria oli rauhoittunut osa Syyriaa. -Siellä’ tapahtui toki islamistien yksittäisiä iskuja, mutta tapahtui niitä Euroopassakin, -mm. Turussa.

Terroristeja paenneet syyrialaiset olivat palaamassa kotikaupunkeihinsa Koillis-Syyriassa, ja alueella oli myös runsaasti muualta maasta tulleita pakolaisia: Koillis-Syyriassa ei ollut sotaa.

Syyrian pahamaisen presidentin, Bashar al-Assadin, joukoilla ei ollut asiaa Koillis-Syyriaan: Kurdit olivat vapauttaneet alueen omien (ja USA;n) voimin, eikä koillisen itsehallinnon asemaa tunnustettu Damaskoksessa. -ei silloin, eikä tänään.

Turkin islamistipresidentin, Recep Täyyip Erdoganin, intressi oli poistaa kurdit maansa etelärajan takaa, ja -jos mahdollista- kaapata osa Syyriaa Turkille. Erdogan aloitti kampanjansa lokakuussa 2019.

Kuten tänäänkin, Erdogan teki diilin: Yhdysvalloilla oli silloinkin Lähi-Idän asioissa täys-ummikko presidentti, eräs Donald Trump. Erdogan sopi Trumpin kanssa, että hänpä rauhoittaa Pohjois-Syyrian (jossa ei ollut sotaa), ja suostutteli Trumpin vetämään amerikkalaiset sotilaat pois Koillis-Syyriasta. Tämän jälkeen siellä oli sota:

Sota alkoikin uudelleen lokakuussa 2019

Turkki hyökkäsi Syyriaan sekä omalla armeijallaan, että islamistiryhmien jäänteistä keräämällään SNA-proxyjoukolla lokakuussa 2019. Trump käskytti US.Armylle niin hätäisen pika-vetäytymisen, että Suomen budjettivajeen hintainen koko Lähi-Idän ilmatilaa kontrolloinut tutka tuhottiin paikalla.

Yhdysvaltain joukkojen hylkäämiin tukikohtiin kävelivät sisään venäläiset, ihmetellen levällään olevia sotasalaisuuksia, ja kesken jääneitä murolautasellisia kanttiineissa (”me ryssät nauroimme niin!”).

Turkin ja turkkilaisten proxyjen hyökkäys kohdistui etenkin kurdeihin: Erdoganin -kuten islamistien yleensäkin- tavoite oli korvata Pohjois-Syyrian etnisesti ja uskonnollisesti rikkonainen väestö -muitakin muslimeja kuin sunneja, -kristittyjä kaldealaisia, assyrialaisia, armenialaisia, jezidejä ja kurdeja- kokonaan uudella väellä:

Erdoganin autoritaarisesti hallitsema Turkki oli kerännyt pitkin maailmaa –Malesiaa myöten- radikaaleja islamisteja, joita houkutti osallistuminen ’pyhään sotaan’ (ns. jihaadiin) joko ”ISIS:n” tai al-Qaedan virallisen jäsenen Hay’at Tahrir al-Shamin (HTS) riveissä. Tämä jengi oli jämähtänyt Turkkiin, osan etsiessä pääsyä Eurooppaan turvapaikanhakijoina, osan etsiä omaa 72:n neitsyen palkintoaan Syyrian sodasta.

Niin mikä oli HTS:n ja ”ISIS:n” ero?

Molempia joukkioita kutsui kaalivati (kalifaatti), ja sellaisessa voi olla vain yksi johtajapaviaani (kalifi). Kun ”ISIS:n” perustaja, Abu Bakr al-Baghdadi, oli jo julistautunut Mosulissa Irakissa kalifiksi, huipulla ei ollut tilaa.

Mosul oli ensimmäinen kaupunki, jossa al-Baghdadi sai haltuunsa vähän näyttävämmän moskeijan, egotrippinsä areenaksi. Edes al-Qaedan perustaja7pääterroristi Osama bin Laden ei ollut kehdannut väittää olevansa mahdi tai kalifi. Hän vain ”avasi tietä kalifille”.

HTS pysyttäytyi omien asioidensa hoitamisessa Syyrian hyvinkin kansainvälisessä sisällissodassa, ajoittain yhteistyössä ”ISIS:n” kanssa, mutta myös sen vastustajien. Al-Shara’a/Jolani hakusi ”kalifiksi kalifin paikalle”. -Toista sijaa ei ole, -niingon America’s cup:ssa.

Trump muistaa aina välillä korostaa, kuinka hänen politiikkansa on erilaista, kuin esm. Barac Obaman, tai aiemman presidentin George W. Bushin. -No onhan se:

  • 2. toukokuuta 2011 Obama seurasi reaaliajassa –Oval Officessa– kuinka Yhdysvaltain erikoisjoukot teloittivat Osama Bin Ladenin Abottanbadissa Pakistanissa,
  • ’Ovaalissa’ myös Trump näitä juttuja hoitelee: Kättelee al-Qaedan näkyvintä johtajaa 2020-luvulla: Ahmad alShara’a/Jolania. Sattuuhan sitä.

(Jatkuu linkin jälkeen.)

’It’s a Deal!’

Trumpin uran eniten hänelle kunniaa antanut saavutus lienee Gazan konfliktin -ainakin tilapäinen- rauhoittaminen aselepo ja vankienvaihto-sopimuksella, josta kolmen vaiheen kautta edestään pysyvään alueen rauhoittumiseen.

Saiko Trump apua, ja millä hinnalla? mikä vastapalvelus luvattiin ahnaalle Erdoganille?

(Jatkuu linkin jälkeen.)

-Niin mitä diilissä saatiin/myytiin?

No, Trump jäi kuitenkin Nobelitta, mutta Erdogan saa kontrolloimalleen Syyrian al-Qaeda-hallitukselle toimintavapauden väestönvaihtoon Pohjois-Syyriassa. Business  as Usual.

Riikka Purra 08.01. 2025: Länsi saa aina tällaisissa näpeilleen. EU-maiden korkeat vieraat matkasivat Syyriaan puhumaan muun muassa naisten oikeuksista. Syyrian uusi johtaja ei kätellyt Saksan naispuolista ulkoministeriä, ja koko henkilö jopa pikselöitiin uutiskuvista. Kunpa sekä Barrot että Baerbock olisivat vain kääntyneet kannoiltaan ja sanoneet kiitti ja näkemiin. EU:n ei pidä toimia tällaisten islamististen naisvihamielisten hallintojen kanssa pätkän vertaa. https://x.com/ir_rkp/status/1875939496094826998.

Damaskoksen hallinnossa ei kätellä naisia, eikä vietetä joulua

Pian Syyriaa pitkään hallinneen ja riistäneen al-Assadin dynastian kaaduttua -joulukuussa 2025- heräsi tavanomaisesti hyväuskoisessa lännessä ihmettelyä uuden ”demokraattisen” hallituksen meiningistä, -mutta se diktatuurin kukistumisen jättämän euforian alle, piiloon.

EU-delegaattien keskiaikais-patriarkaalinen kohtelu saatettiin sivuuttaa, mutta eipä huomattu, että samaan aikaan Koillis-Syyrian itsehallinto kohtelee nais-diplomaatteja 2000-luvun tapojen mukaan, ja itsehallintoa (AANES) edustaa ulkopoliittisesti nainen: Ilhan Ahmed.

Koillis-Syyrian ”kurdihallinto” on harvinaisuus koko Lähi-Idässä: Naiset ovat oikeushenkilöitä, hallitsevat itseään ja omaisuuttaan, ja voivat halutessaan toimia politiikassa. Korkeimpia asemia myöten.

Koillis-Syyrian itsehallintoalue on toista maata, kuin HTS/al-Qaedan hallinnoima Eufratin länsipuoli: Al-shara’a/Jolanin valtapiirissä naisrauha on kyseenalainen, kristillistä joulua viettävät vaarantavat oman ja perheensä turvallisuuden, -ja alueen ei-sunnimuslimi-asukkaita karkotetaan etnisin ja uskonnollisin perustein.

Karkotettujen tilalle -heidän koteihinsa- asettuu islamisteja Turkmenistanista, Dagestanista, Tsetseniasta, Bangla-Deshista, Afrikasta… -mistä vain, missä ”jumala on suuri”.

Erdogan ja ja al-Jolani näyttävät rakentavan Syyriaan -aivan räjähdysherkän Lähi-Idän äärelle, ja luikauksen päähän Euroopasta– radikaalin islaamin pesää, jonka terroristiset vaikutukset voivat säteillä kauas ympäristöön.

Trump voitti -jos voitti- mutta ’eurooppalaiset arvot’ poljettiin, -islamismin edestä

Ehdottomasti Trumpin kannatti tehdä diili! -Vaikkei Nobel-komitea häntä huomannutkaan.

Pekka Kemppainen

Luettavaa:

Yhdysvaltain  suurlähettiläs Turkissa, Tom Barrack 20.01. 2026:

@USAMBTurkiye
”Syyrian kurdien suurin mahdollisuus juuri nyt piilee Assadin jälkeisessä siirtymävaiheessa presidentti Ahmed al-Sharaan johtaman uuden hallituksen alaisuudessa. Tämä hetki tarjoaa tien täyteen integroitumiseen yhtenäiseen Syyrian valtioon, jolla on kansalaisoikeudet, kulttuurinen suojelu ja poliittinen osallistuminen – nämä oikeudet olivat pitkään kiellettyjä Bashar al-Assadin hallinnon aikana, jolloin monet kurdit kohtasivat kansalaisuudettomuutta, kielirajoituksia ja järjestelmällistä syrjintää. Historiallisesti Yhdysvaltojen armeijan läsnäolo Koillis-Syyriassa oli perusteltu ensisijaisesti ISISin vastaisena kumppanuutena.

Kurdien johtamat Syyrian demokraattiset joukot (SDF) osoittautuivat tehokkaimmaksi maakumppaniksi ISISin alueellisen kalifaatin kukistamisessa vuoteen 2019 mennessä, ja pidättivät tuhansia ISIS-taistelijoita ja heidän perheenjäseniään vankiloissa ja leireillä, kuten al-Holissa ja al-Shaddadissa. Tuolloin ei ollut toimivaa Keski-Syyrian valtiota, jonka kanssa olisi voinut tehdä yhteistyötä – Assadin hallinto oli heikentynyt, kiistelty eikä elinkelpoinen kumppani ISISiä vastaan ​​Iranin ja Venäjän kanssa tekemiensä liittolaisten vuoksi.

Nykyään tilanne on perusteellisesti muuttunut. Syyrialla on nyt tunnustettu keskushallinto, joka on liittynyt ISISin kukistamiseen tähtäävään maailmanlaajuiseen koalitioon (sen 90. jäsenenä vuoden 2025 lopulla).

Tämä viestii länteen suuntautuvasta käänteestä ja yhteistyöstä Yhdysvaltojen kanssa terrorismin torjunnassa. Tämä muuttaa Yhdysvaltojen ja SDF:n kumppanuuden perusteluja:

SDF:n alkuperäinen tarkoitus ensisijaisena ISISin vastaisena joukkona kentällä on pitkälti vanhentunut, sillä Damaskos on nyt sekä halukas että asemassa ottamaan haltuunsa turvallisuusvastuun, mukaan lukien ISISin pidätyskeskusten ja -leirien hallinnan.

Viimeaikainen kehitys osoittaa, että Yhdysvallat edistää aktiivisesti tätä siirtymää sen sijaan, että jatkaisi erillistä SDF:n roolia: • Olemme olleet laajasti yhteydessä Syyrian hallituksen ja SDF:n johdon kanssa varmistaaksemme 18. tammikuuta allekirjoitetun integraatiosopimuksen ja luodaksemme selkeän polun sen oikea-aikaiselle ja rauhanomaiselle täytäntöönpanolle.

• Sopimus integroi SDF:n taistelijat kansalliseen armeijaan (yksilöinä, mikä on edelleen yksi kiistanalaisimmista kysymyksistä), luovuttaa keskeisen infrastruktuurin (öljykentät, padot, rajanylityspaikat) ja luovuttaa ISISin vankiloiden ja -leirien hallinnan Damaskokselle.

• Yhdysvalloilla ei ole kiinnostusta pitkäaikaiseen sotilaalliseen läsnäoloon; se asettaa etusijalle ISIS-jäänteiden kukistamisen, sovinnon tukemisen ja kansallisen yhtenäisyyden edistämisen ilman separatismin tai federalismin kannattamista. Tämä luo ainutlaatuisen mahdollisuuden kurdeille: integroituminen uuteen Syyrian valtioon tarjoaa täydet kansalaisoikeudet (myös aiemmin kansalaisuudettomille), tunnustuksen Syyrian olennaisena osana, perustuslaillisen suojan kurdin kielelle ja kulttuurille (esim. kurdin kielen opetus, Nawruzin vietto kansallisena juhlapäivänä) ja osallistumisen hallintoon – paljon pidemmälle kuin SDF:n puoliautonomia sisällissodan kaaoksen keskellä.

Vaikka riskejä on edelleen (esim. hauraat tulitauot, satunnaiset yhteenotot, huoli kovan linjan kannattajista tai joidenkin toimijoiden halu ottaa uudelleen käsittelyyn aiempia epäkohtia),Yhdysvallat ajaa kurdien oikeuksien turvaamista ja ISISin vastaista yhteistyötä. Vaihtoehto – pitkittynyt erillisyys – voisi johtaa epävakauteen tai ISISin uuteen nousuun.

Tämä Yhdysvaltojen diplomatian tukema integraatio edustaa kurdeille tähän mennessä vahvinta mahdollisuutta varmistaa kestävät oikeudet ja turvallisuus tunnustetun Syyrian kansallisvaltion sisällä. Syyriassa Yhdysvallat keskittyy: 1) ISIS-vankeja pitävien vankilalaitosten turvallisuuden varmistamiseen, joita SDF tällä hetkellä vartioi; ja 2) SDF:n ja Syyrian hallituksen välisten neuvottelujen helpottamiseen, jotta SDF:n rauhanomainen integroituminen ja Syyrian kurdiväestön poliittinen osallisuus historiallisessa täysivaltaisessa Syyrian kansalaisuudessa olisi mahdollista.”
17:32 · 20. tammikuuta 2026

Aiemmissa julkaisuissa:

20.01. 2026:

Syyrian hallituksen joukot päästävät irralleen ”ISIS”-terroristeja: Tuhansien vankien joukkopako al-Holista

17.01. 2026:

Syyriassa tilanne jatkuu

13.01. 2026:

Samaan aikaan Syyriassa: Etninen puhdistus riehuu Aleppon kurdi-kaupunginosissa

07.01. 2026:

Syyrian hallituksen joukot ja kurdit ottaneet yhteen Aleppossa, kurdikomentaja varoittaa etnisistä puhdistuksista

25.12. 2025:

Joulu Qamishlissa

2 thoughts on “Yhdysvallat palannut lokakuun 2019 politiikkaan Syyriassa”

Vastaa käyttäjälle Syyriassa HTS/al-Qaedalla myös Venäjän lupa jatkaa hyökkäystään Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *