Eduskunta käsittelee keskiviikkona (12.11.) hallituksen esitystä poronhoitolain muuttamiseksi.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Lapin perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää tärkeänä, että poronhoidon tulevaisuudesta käydään avointa keskustelua, mutta muistuttaa, että lain tavoitteiden on pysyttävä selkeinä: porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmien (HKS) tulee ennen kaikkea tukea porotalouden kestävyyttä – ei muodostua hallinnon tai muiden hankkeiden työkaluksi.
– HKS voi parhaimmillaan olla hyvä työkalu paliskunnille, jos se pysyy heidän omissa käsissään. Mutta jos siitä tehdään väline vihreän siirtymän hankkeiden tai luonnonsuojelun edistämiseksi, mennään väärään suuntaan.
Suunnitelmien päätehtävä on tukea poronhoitoa, ei vaikeuttaa sitä, Seppänen sanoo.
Hallituksen esityksen (HE 161/2025 vp) mukaan HKS:ien tarkoitus on turvata laidunten tilaa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Seppäsen mukaan tavoite on kannatettava, mutta toimeenpanon on oltava realistinen ja on muistettava, että laidunten tilaan vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkkä porotalous.
Paliskunnat ja Paliskuntain yhdistys kantavat jo nyt raskaan vastuun hallinnollisesta työstä, joka liittyy erilaisiin suunnitelmiin, selvityksiin ja neuvotteluihin.
– Poromiehet käyttävät suuren osan ajastaan kuulemisiin ja lausuntoihin
On kuitenkin rehellistä sanoa, että neuvotteluasema on usein näennäinen – asioista kyllä keskustellaan, mutta päätökset tehdään muilla perusteilla. Tämä on epäkohta, joka pitäisi korjata, Seppänen painottaa.
Seppäsen mukaan porotalous on tänä päivänä monenlaisen paineen alla.
Laidunmaita pirstovat eri maankäyttötarpeet, petokannat ovat kasvaneet ja monin paikoin poromäärät ovat jo nyt selvästi alle suurimman sallitun. Siksi Seppänen muistuttaa, että uusia velvoitteita ei pidä säätää kevyesti.
– Porotalous kamppailee olemassaolostaan monesta suunnasta.
’Tukea lisää, ei tarpeetonta hallintoa’
Nyt tarvitaan tukea, ei lisää tarpeetonta hallintoa. Hallituksen on varmistettava, että poronhoitolaki pysyy poronhoidon kehittämisen työkaluna, ei sen vastakohtana, Seppänen sanoo.
Seppäsen mukaan porotalous on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta ja pohjoisen asuttuna pitämistä. Poronhoito ylläpitää elinkeinoja, palveluita ja kulttuuria alueilla, joilla vaihtoehtoja elinkeinoille on vähän.
Siksi Seppänen katsoo, että lainsäädännön tulee vahvistaa paliskuntien todellista vaikutusmahdollisuutta.
– Porotalouden neuvotteluasema pitää tehdä todelliseksi, ei näennäiseksi.
Pohjoisen ihmisiä pitää kuunnella aidosti silloin, kun päätetään heidän elinkeinonsa tulevaisuudesta.
Se on koko maan etu, Seppänen tiivistää. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)