Eduskunnan kanslia on julkaissut yhdessä muiden demokratiakasvatuskentän toimijoiden kanssa vision suomalaisesta demokratiakasvatuksesta.
(Kuvan aineisto: Eduskunta.)
’Demokratian tila maailmassa on huolestuttava’
Visio on luettavissa eduskunnan verkkosivuilla. Visiolle on tarvetta, sillä demokratian tila maailmassa on huolestuttava ja suomalaisnuorten kiinnostus perinteiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen on kansainvälisesti verraten vähäistä. Vision mukaan demokratiakasvatus rakentuu luotettavan tiedon, demokratiaa tukevan tahdon ja demokraattisen toiminnan varaan.
Demokratiakasvatukselle on suuri tarve
Maailmanlaajuisesti demokratian tila on heikentynyt. Suomessa tilanne on toistaiseksi varsin hyvä mutta ei ongelmaton. Suomalaisnuoret eivät ole kansainvälisesti verraten kovin kiinnostuneita perinteisestä yhteiskunnallisesta osallistumisesta, ja monet globaalit kehityskulut haastavat demokratiaa. Nuoret eivät luota itseensä yhteiskunnallisina toimijoina, vaikka heidän yhteiskunnallinen tietämyksensä on kansainvälisesti erittäin hyvällä tasolla.
Nuoret eivät myöskään usko omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, heidän tulevaisuususkonsa on heikentynyt ja vaikuttaminen kasautuu samoille nuorille.
Demokratiakasvatuksen visio: Toimiva demokratia vaatii tietoa, taitoa ja toimintaa
Kansallisena demokratiapäivänä 23.9. julkaistun vision mukaan demokratiakasvatus rakentuu luotettavan tiedon, demokratiaa tukevan tahdon ja demokraattisen toiminnan varaan. Luotettava tieto on demokratian kivijalka. Tieto on välttämätöntä, jotta ihmiset pystyvät osallistumaan ja toimimaan yhteiskunnassa ekologisten, yhteiskunnallisten ja teknologisten murrosten keskellä. Tiedon lisäksi tarvitaan tahtoa. Demokratia perustuu ihmisten tahtoon rakentaa vapaata, tasa-arvoista ja moniäänistä yhteiskuntaa. Demokraattisen yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että tieto ja tahto konkretisoituvat toiminnaksi, joka ylläpitää ja kehittää yhteiskuntaa.
Demokratiakasvatuksen visio on luettavissa kokonaisuudessaan eduskunnan verkkosivuilla. Visio on luettavissa suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi. Visiotekstin lisäksi sivulle on kerätty materiaalia, jonka avulla visiota voidaan toteuttaa.
Laaja-alainen kehittämisryhmä kehittää demokratiakasvatusta järjestelmällisesti
Visio kirjoitettiin eduskunnan kanslian johdolla perustetussa demokratiakasvatuksen kehittämisryhmässä. Ryhmän tavoitteena on kehittää suomalaista demokratiakasvatusta järjestelmällisesti, pitkäjänteisesti ja ylivaalikautisesti. Tavoitteena on myös jakaa tietoa, ideoita ja suunnitelmia demokratiakasvatuskentän eri toimijoiden välillä.
Kehittämisryhmässä on jäseniä valtionhallinnosta, järjestöistä ja yliopistoista. Kehittämisryhmän puheenjohtajana toimii demokratiakasvatuksen asiantuntija Mikko Tujula eduskunnan kansliasta. Visiota ovat olleet kirjoittamassa:
– Eduskunnan kanslia, Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry, Jyväskylän yliopisto, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Nuorisoala ry, Nuorten Suomi ry, Oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Sitra, jaTurun yliopisto.
Eduskunnan kanslia tarjoaa demokratiakasvatusmateriaaleja ja -palveluita
Eduskunnan kanslia tukee kouluja ja oppilaitoksia demokratiakasvatuksessa tarjoamalla sen tueksi esimerkiksi selainpohjaisen Eduskuntapelin, videoita, tietopaketteja, etäoppitunteja ja opastettuja vierailuja. Järjestämme myös Nuorten parlamentti -toimintaa yhdessä Kehittämiskeskus Opinkirjon kanssa. Materiaalimme ja palvelumme tukevat sekä historian että yhteiskuntaopin opiskelua. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Seppo Huhta
Mietintö on aiheellinen, koska nuorimman polven tietämättömyys instituutioiden -kuten valtuustot ja eduskunta- toiminnasta syvenee vuosi vuodelta. Samalla kasvaa epäluottamus mediaan ja julkiseen tiedonvälitykseen. -Tämä trendi heikentää instituutioiden legitimiteettiä, -siis yhteiskunnan vakautta.
Harvoin huomataan, että tänään nuorison poliittisesti aktiivisin osa ei kiinnity reaalielämän poliittiseen vaikuttamiseen, vaan itsetarkoitukselliseen -reaalisen päätöksenteon ulkopuolella olevaan- touhuamiseen. Ääriesimerkki tästä on ”elokapina”;
Oman aktiviteetin suhde päätöksentekoon yhteiskunnassa on epäselvä, jopa symbolinen: Poliittisen vastakohtaparin, jonka puitteissa tekeminen ja orientoituminen tapahtuu, molemmat kohtiot voidat olla reaalipolitiikan ulkopuolella, ja toiminnan vaikutus reaalimaailman päätöksentekoon on satunnainen, siis hahmottamaton.
Poliittisesti aktiivisinta osaa nuorista ikäluokista ei politiikka oikeastaan kiinnosta. -Heidän tekemisistään in tiku löydettävissä sekä motiivit että jokin maailmankuva. Valitettavasti nämä ovat usein oman egon sisäisiä.
Tämä tilanne altistaa 2030-luvun Suomen vaaralliselle horjuttamiselle, –Muistakaapas, mitä tapahtui 70-luvulla. -Silloinen nuoren polven aktiviteetti -dominoivilla toimijoilla- oli täysin eoörealistinen, ja manipuloitavissa.
Olisikohan siinä ajatusta, että jalkauduttaisiin ensi töiksi ”sfääreistä” sinne, missä käytännössä demokratia- ja osallisuusvisiot jäävät helposti juhlapuheiden tasolle, jollei niitä osallisuusvisioita osata tai ymmärretä kytkeä arjen valtarakenteisiin, joissa ihmiset oikeasti elävät ja tekevät työtä, eli työpaikkoihin -erityisesti korostaen julkisen sektorin työpaikkoja.
Ehkä ajatus pitäisi tiivistää seuraavasti: mikään demokratiakasvatus ei muutu käytännössä lihaksi, ennen kuin hyväksytään, että organisaatiodemokratia ei synny kauniilla sanoilla, vaan vallan jakamisen pakolla. Toisin sanoen, pitäisi muuttaa käytäntöjä ja etsitä vakavissaan mekanismeja, jotka estävät narsistien ketjurekrytoinnin pomoiksi, muuten kaikki nämä kauniit visiot jäävät paperille homehtumaan.
Kansallisen demokratiapäivän kunniaksi 23.9.2025