Kansanedustaja Sanna Antikaisen (Perussuomalaiset) mielestä on aivan käsittämätöntä, että valtio kustantaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden asumisen Tampereella hulppeassa miljoonahuvilassa Pyhäjärven rannalla, samaan aikaan kun suomalaisten palveluja leikataan joka rintamalla.
(Arkistokuva.)
Kyse on Pirkanmaan hyvinvointialueen kilpailuttamasta Solum-yhtiöiden perheryhmäkodista, jossa asuu alaikäisenä yksin maahan tulleita nuoria. Maaliskuussa 2024 tehty hankintapäätös perustuu kotoutumislain velvoitteeseen, mutta veronmaksajille kustannus on valtava.
– Tämä ei ole kotouttamista, vaan täysin väärä signaali koko Suomelle ja suoranaista provosointia.
Antikainen vaatii, että kotouttaminen on tehtävä järkevästi ja mahdollisimman kustannustehokkaasti.
– Suomessa on tyhjiä kiinteistöjä ympäri maata. Ei voi olla niin, että veronmaksajien rahaa lapioidaan turvapaikanhakijoiden asumiskustannuksiin hulppeissa huviloissa, kun suomalaiset joutuvat jonottamaan hoitoon.
Kontrasti suomalaisten kohteluun on räikeä.
Suomalaisia lapsia homekiinteistöissä
– Suomalaisia lapsia on sijoitettu entisiin psykiatrisiin sairaaloihin ja homekiinteistöihin, mutta oletetuille alaikäisille turvapaikanhakijoille löytyy miljoonahuvila järvimaisemasta. Tämä on selvä viesti, että suomalaisilta odotetaan vaatimattomuutta, mutta maahanmuuttajille tarjotaan luksusta.
Antikaisen mukaan käytäntö rapauttaa kansalaisten luottamusta järjestelmään ja kasvattaa vastakkainasettelua.
– Tällaiseen toimintaan on puututtava välittömästi. Jos maahanmuuttajia otetaan, kulut on minimoitava. Kotouttamisen on oltava realistista, ei täysin irti tavallisen suomalaisen elämästä.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Aiheesta aiemmin:
Ihan oikeesti hei, tässä on kyseessä perustavaa laatua olevasta ongelmasta, eli suomalaisen politiikan lahjakkaasta pysähtyneisyydestä.
Onpa se hienoa. Alaikäisille turvapaikanhakijoille miljoonahuvila Pyhäjärven rannalla, mutta suomalaisille lapsille entisiä mielisairaaloita ja homekoulun raunioita. Kontrasti on niin räikeä, että melkein voisi luulla sen olevan tarkoituksellista. Mutta ei – tämä on vain normaali tilanne Suomessa: kansalaiset jonottavat hoitoon, mutta hallinto ehtii silti kilpailuttaa luksusta niille, jotka saapuvat maahan ilman passia. Huomionarvoista tässä on kuitenkin se, ettö monet tulijoista näyttivät päällisin puolin varsin ”sotakuntoisilta”.
Sitten tullaan siihen, mitä kukaan ei 2015 halunnut sanoa ääneen: Venäjä käytti siirtolaisuutta aseena jo silloin.
Ensin vuonna 2014 – Krim.
Seuraavaksi 2015 – kymmeniä tuhansia irakilaisia ja muita Lähi-idän matkalaisia tuli Ruotsin rajan yli Tornioon.
Ja koko suomalainen poliittinen johto – vasemmalta oikealle, punavihreistä kokoomuskonservatiiveihin – näki vain “humanitaarisen kriisin”. Turvallisuuspolitiikan silmälasit olivat joko kateissa, tai sitten niitä ei itsetuhoisesti uskallettu ajatella ollenkaan.
Mitä tekivät puolueet?
– Vasemmistolle tärkeintä oli todistaa oma moraalinen erinomaisuus – kunhan kukaan ei huomauttanut, että Moskovassa naurettiin.
– Kokoomukselle riitti, että joku tienasi hankintaketjun varrella. Kunhan kiinteistövälittäjä ja konsultti voivat laskuttaa, kaikki on kunnossa.
– Keskustalle kyse oli lähinnä siitä, paljonko valtionosuuksia liikkuu. Jos rahanjakokone käy, mikäs siinä.
– Silloinen perussuomalainen ydin taas kiljui maahanmuuttovastaisuutta, mutta eivät uskaltaneet sanoa ääneen, että Venäjä pelasi heitäkin vastaan – sehän olisi vaatinut turvallisuuspoliittista ymmärrystä. (Onneksi nykylinja on enemmän reaalipoliittisella levellillä – mitä Venäjään tulee.)
Tuloksena: kukaan ei reagoinut strategisesti, koska suomalaisen politiikan ydinosaaminen on passiivinen närkästys.
Ps. Ja me – suomalaiset – olemme yhä liian kiireisiä väittelemään siitä, onko turvapaikanhakijan asumisneliöiden koko moraalisesti hyväksyttävä.
https://www.youtube.com/watch?v=9Aw–2kNyNw&t=39s&pp=ygUJYWxwbyBydXNp