Eduskunnan kyselytunnin alkajaisiksi työministeri Matias Marttinen (Kok.) lupasi sosiaalidemokraateille, että ”viimeistään ensi vuonna työllisyys paranee selkeästi”.
SDP syytti Petteri Orpon hallitusta siitä, että se on nimen omaan työllisyyskysymyksessä epäonnistunut heikoimmin Euroopassa, -lukuunottamatta Espanjaa.
Marttinen vastasi, että ”parempaa näkymää tulee vahvistaa”.
Vasemmistoliitto peräsi hallituksen haluja nuorisotyöttömyyden parantamiseksi.
Marttinen vakuutti uudelleen, että näkymiä paremmasta on myös nuorisolle.
Sosiaalidemokraatit vaativat, että kotitalousvähennystä laajennettaisiin hoitoon ja hoivaan.
Työministeri vastasi, että nuorisolle tuleva työllistämisseteli auttaa tähän asiaan.
Orpo on ongelma
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen infosi ensin eduskuntaa siitä järkyttävästä tosiasiasta, että joka kahdeksas työvoimaan kuuluva on vailla töitä. -Siitä varmasti olivat kaikki yhtä mieltä, mutta tuskin Kaikkosen kysymyksen sarkastisesta sisällöstä eli: ”Oletteko pääministeri Orpo sitä mieltä ,että olette tehneet jo tarpeeksi tämän Suomen onnettoman tilanteen eteen?”
Orpo sivuutti -ymmärrettävästi- Kaikkosen piruilunm ja vastasi, että ilmassa on paljon hyviä merkkejä, kuten esimerkiksi tänään tulleet Suomen Yrittäjien jäsenyrityksille tekemän markkinakyselyn tulokset, jotka ovat Orpon saaman tiedon mukaan paremmat kuin koskaan sitten Ukrainan sodan-helmikuussa 2022 -syttymisen jälkeen.
Sosiaalidemokraatit kyselivät sen perään, että vaikka hallitus on leikannut, leikannut ja leikannut, -ja aina työllistämisen nimissä- mutta ihmiset eivät ole saaneet töitä, kun niitä työpaikkoja ei kertakaikkiaan ole.
Työministeri Marttinen esitti demareille vastakysymyksen eli, että ”miettikääpä kuinka paljon olisi työttömiä jos hallitus ei olisi tehnyt niitä välttämättömiä uudistuksia joita se on tehnyt”. Tuosta olisikin syytä tehdä selvitys, mutta on arvattavissa, että ainakaan hallitus, eikä myöskään oppositio sitä rohkene tehdä.
100 työpaikkaa on kadonnut joka päivä Orpon hallitusvallan alla
Demarit vaativat tekoälyn kasvun vuoksi aikuiskoulutustuen palauttamista. On selvää, että ajatuksessa on järkeäkin. mutta se ei tule riittämään, koska vaikka kaikki työttömät koulutettaisiin koodareiksi yms., niin työttömyys ei tule olennaisesti, eikä pysyvästi hellittämään. Tekoäly lanaa ainakin puolet työpaikoista lähimmän 3-10 vuoden sisällä.
On outoa, että tuohon järkyttävään tulevaisuuden kuvaan ei hallitus, mutta ei myöskään oppositio, ole tarttunut, tai sitten ei ole halunnut tarttua siihen, koska asian avaaminen tekee liian kipeää.
Koska, kun tekoäly käy meidän ylitsemme, niin suurinta osaa nykyisistä työpaikoista ei enää ole.
Maaseudun vanhat kiinteistöt arvottomia: Kelvottomia lainojen vakuuksiksi
Keskusta oli huolissaan myös siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset, -eivätkä myöskään tavalliset ihmiset- saa pankkilainoja, koska pankkien vakuusongelmat ovat nousseet lainanhakijan kannalta ulottumattomiin. Tätä kautta koko maan asuttuna pitäminen on todellakin uhattuna.
Elinkeinoministeri, Perussuomalaisia edustava Sakari Puisto koitti lohduttaa keskustalaisia sillä, että tätä lainaongelmaa tullaan ratkomaan mm. siten, että yritetään löytää rahastomalleja lainansaantia varten myös pankkien ulkopuolelta. EU:kin koittaa avittaa asiaa tuota kautta.
Työllisyyskysymys ja maaseudun toivottomuus painoivat oppositiota tällä kyselytunnilla. Ministerit taas pyrkivät jokseenkin jokaisessa vastauksessaan luomaan toivoa, uskoa ja antoivat lupauksia ja vakuutuksia, että kun vielä vähän aikaa kestetään, niin kyllä se aurinko paistaa Suomi neidonkin risukasaan.
Seppo Huhta
Pekka Kemppainen