Suomen Itämeri-valtuuskunnan vaatimukset lujista otteista varjolaivastoja vastaan saivat vastakaikua Maarianhaminassa päättyneessä Itämeri-konferenssissa.
Itämeren 34. parlamentaarikkokonferenssi peräänkuuluttaa päätöslauselmassaan tiukempaa valvontaa öljytankkereille, joilla Venäjä kiertää vientipakotteitaan Itämerellä.
”Itämeri tarvitsee järeämpiä, koordinoituja ja oikea-aikaisia toimia torjumaan varjolaivastojen ja pakotteiden kiertämistä. Sanat eivät riitä, vaan hallitusten on toimittava. Venäjän varjolaivaston pakotteet on laajennettava lippuvaltioihin sekä logistiikkayhtiöihin. Öljytuhon uhka on suuri”, Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Pauli Aalto-Setälä (Kokoomus) vaati puheenvuorossaan.
Aalto-Setälä piti myönteisenä Maarianhaminassa puhuneen tasavallan presidentti Alexander Stubbin ilmoitusta siitä, että Itämeren valtioiden neuvosto on ottanut vastuulleen vedenalaisen infrastruktuurin turvallisuuden.
Kriittisen infrastruktuurin suojeleminen puhutti
Itämeren tietoliikenneyhteyksien ja muun yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojelemista on pitänyt voimakkaasti esillä myös Itämeri-valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Polvinen (Perussuomalaiset).
Maarianhaminassa Polvinen korosti valtioiden yhteistyötä sabotaasien, kyberhyökkäysten ja informaatiovaikuttamisen torjumiseksi.
”Aseemme hybridivaikuttamista vastaan ovat yhteisen uhka-analyysin kehittäminen, yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kriisinkestävyyden parantaminen ja nopeat vastatoimet silloin, kun niitä tarvitaan. Lopulta voittaja on se, joka kykenee parhaiten ennustamaan tulevia tapahtumia”, Polvinen päätti.
Pysyvän komitean kokous Turussa ensi keväänä
Polvinen ja Aalto-Setälä kutsuivat myös Itämeren parlamentaarikkokonferenssin pysyvän komitean vierailemaan Turussa ja Turun saaristossa ensi keväänä.
Itämeri-parlamentaarikot kokoontuvat pääistuntoonsa kerran vuodessa elokuun lopulla. Istuntojen välillä työtä johtaa pysyvä komitea, johon Suomesta kuuluu Mikko Polvinen.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssin puheenjohtajuus siirtyi Maarianhaminan konferenssin jälkeen Ahvenanmaalta Saksan Schleswig-Holsteinin liittoparlamentille. Maarianhaminassa päätettiin perustaa myös uusi digiturvallisuustyöryhmä, jonka mandaatti on kaksi vuotta.
Itämeren parlamentaarikkokonferenssi syntyi aikanaan Suomen aloitteesta, ja siihen kuuluu kymmenen kansallista parlamenttia ja seitsemän alueellista lainsäädäntöelintä Itämeren ympäriltä. Yhteistyö Venäjän kanssa on ollut jäissä sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)