Valtionvarainministeri Riikka Purra (ps.) esitteli keskiviikkona omat menoleikkauksensa: Lähes miljardin euron edestä.
(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)
Leikkauslistalla on useita leikkauksia koulutuksesta, kuten kuntien valtionosuuksista, yliopistoilta, TKI–rahoituksesta ja vapaasta sivistystyöstä. Kansanedustaja Jouni Ovaska (Keskusta) on taustaltaan opettaja, ja tietää minkälaisesta resurssivajeesta kouluissa kärsitään jo ennen leikkauksia.
Kunnilta leikkaaminen tarkoittaa suoraan leikkausta koulutuksesta ja kasvatuksesta
– Kuntien 150 miljoonan euron leikkaus tarkoittaa suoraan leikkausta koulutuksesta ja kasvatuksesta. On hävytöntä ja selkärangatonta naamioida leikkaus näin. Koulutuksesta leikkaaminen tarkoittaa myös, että kouluissa tuki vähenee eikä lapsi saa tarvitsevaansa opetusta. Jos koulutus on näemmä toissijaista, mikä on ensisijaista?
– TKI-leikkaus on keskisormen näyttö parlamentaariselle yhteistyölle. Näinä vaikeina aikoina parlamentaarinen yhteistyö on erittäin arvokasta, mutta näemmä Riikka Purran (PS) valmius livetä jo tässä vaiheessa yhteisestä TKI-tavoitteesta osoittaa, ettei heillä ole edes halua yhteistyölle jatkossakaan. TKI-panostukset ja laadukas yliopistokoulutus todella takaavat, että Suomi menestyy ja saa uusia vientituotteita talouskasvun vauhdittamiseen.
TKI-panostuksista ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä on painottanut keväällä aloittanut tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.). Ovaska haluaa tietää, että onko ministeri edelleen sanojensa takana.
– Suomen talouskasvun kannalta merkittävän salkun kantaja ministeri Talvitie on ollut aivan hiljaa. Ministeri on kautensa alussa hienosti todennut TKI-rahoituksen ja korkeakoulutusasteen nostamisen tärkeyttä, mutta ollut oikeastaan hiljaa koko kevään.
Toivoisin, että myös ministeri muistuttaisi hallituskumppaneitaan näistä hallitusohjelman hyvistä kirjauksista ja ottaisi johtajuuden näihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Purra osoitti omalla toiminnallaan, että johtajuuden voi ottaa myös yksin.
– Toivon, että myös itse kulttuurin ystävänä ministeri kykenee viheltämään Purran ja perussuomalaisten pelin poikki, sillä kulttuurikenttä on jo todella ahtaalla, päättelee Ovaska. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Eihän se niin ole, että koulutus on jokin könttä, jota pitää puolustaa. Koulutusta on monenlaista. Ja jos ja kun koulutus on huonontunut ja ideologisoitunut, paras on purkaa moinen. Puhtaalt öydältä tas sitten.
Juuri luin, että Sveitsissä on yliopistotason koulutusta huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. mutta oppisopimuskoulutusta on paljon enemmän. maalla kuitenkin menee hyvin.
Nykyajan opettajat eivät osaa opettaa. Niillä on hienoja sertifikaatteja erilaisista tutkinnoista mutta ne eivät osaa kytkeä teoriaan käytäntöön. Ja se on se suurin ongelma. Toinen on se että ne on liian laiskoja jättämään koululaisia luokalleen jos ne eivät osaa edes perusasioita. ”En minä viitsi tulla kesälomalta ehtoja pitämään” on yleisin vastaus jonka minä kuulen.
Pidin pienenä testinä neljälle kuuden ällän ylioppilaalle parin kysymyksen fysiikan tehtävän. Yksi kysymys oli niinkin yksnkertainen että se olisi ratkennut kaavalla E=mgh. Mutta kukaan, ei kukaa, osannut edes aloittaa yhdelläkään ratkaisumallilla. Ja ne olivat sitä mieltä että ”Nää on jotain tohtoritason tehtäviä”. Vaikka itse törmäsin niihin aikoinani ammattikoulussa.
Miten tämä liittyy inklusioon?