Eduskunnan sivistysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä kulttuuripoliittisesta selonteosta. Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet ovat tyytyväisiä siihen, että mietintö tuo esiin kansallisen kulttuurin merkityksen, luovien alojen potentiaalin sekä korostaa kulttuurin ja luonnon välistä yhteyttä.
(Kuva )
’Kansallinen kulttuuri luo perustan suomalaiselle identiteetille ja yhtenäisyydelle’
– Kansallinen kulttuuri luo perustan suomalaiselle identiteetille ja yhtenäisyydelle, erityisesti kriisiaikoina sen arvo korostuu. On tärkeää, että kulttuuripolitiikassa tunnistetaan kulttuurin merkitys koko yhteiskunnan henkiselle kestävyydelle, toteaa sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Ari Koponen.
Selonteossa on nostettu keskeisesti esiin luovat alat ja niiden rooli osana elinvoimaista kulttuurikenttää ja kansantaloutta. Valiokunnan mietintö tunnistaa tarpeen kehittää luovien alojen vientipotentiaalia ja hyödyntää markkinaehtoista rahoitusta entistä tehokkaammin.
– Luovien alojen mahdollisuudet viennin ja yrittäjyyden kautta ovat valtavat. Luovan talouden kasvustrategia on juuri tehty ja se sisältää toimenpiteitä luovan talouden yritysten kasvun ja kansainvälistymisen mahdollistamiseksi.
Kulttuurin ei tule olla pelkästään valtion tukema, vaan se voi ja sen pitääkin elää myös markkinoilla, painottaa sivistysvaliokunnan jäsen Jaana Strandman.
’Kulttuuri ei saa nojata yksinomaan julkiseen rahoitukseen’
– Kulttuuripolitiikka ei saa nojata yksinomaan julkiseen rahoitukseen ja siksi kulttuurin rahoituspohjaa on laajennettava ja monipuolistettava, toteaa sivistysvaliokunnan jäsen Sara Seppänen.
”Kulttuuri tulee nähdä elävänä, suomalaisten elämää koskettavana asiana. Lapissa metsälappalainen kulttuuri on jäänyt muun saamelaisen kulttuurin varjoon ja sen vuoksi siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota”, jatkaa Sara Seppänen.
Kiitosta valiokunnan perussuomalaiset antavat mietintöön lisätyille näkemyksille, joissa huomioidaan maa- ja metsätalousvaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan lausumat. Näissä tuodaan esille metsästys-, kalastus- ja eränkäyntikulttuurin rooli suomalaisessa identiteetissä ja kulttuuriperinnössä.
– On oikein, että myös perinteinen, usein unohdettu kulttuuri saa ansaitsemansa arvon. Eränkäynti, kyläyhteisöt ja luontosuhde ovat osa suomalaista sielunmaisemaa, sanoo sivistysvaliokunnan jäsen Laura Huhtasaari.
’Suomessa pitää voida tehdä suomalaista kulttuuria suomalaisille reiluilla ehdoilla’
”Erityisesti suomenkielisen kulttuurin ja pienten toimijoiden säilymisen ensiarvoisen tärkeänä kansainvälistyvässä maailmassa, jossa globaaleilla jättiyrityksillä on usein liian hallitseva asema markkinoilla”. toteaa sivistysvaliokunnan varajäsen Ritva ”Kike” Elomaa.
Suomessa pitää voida tehdä suomalaista kulttuuria suomalaisille reiluilla ehdoilla, täydentää ”Kike” Elomaa. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Mikko Paunio