Nato-jäsenyys toi mukanaan myös velvoitteita ja niistä pitäisi keskustella enemmän, sanoo kansanedustaka Hjallis Harkimo (Liike Nyt).
(Arkistokuva, aineisto mm. Liike Nyt, Suomen armeija.)
-Esimerkiksi nopean toiminnan joukkoihin osallistuminen koskee tuhansia suomalaisia, ja sellainen tilanne voi olla edessä jo huomenna, eikä siitä ole puhuttu mitään. Eri selvityksissä aihetta on vain sivuttu epämääräisesti.
Ilmassa on erittäin paljon merkittäviä kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia. Mistä ja miten valmiusjoukot kootaan? Paljonko heille maksetaan? Missä heidät koulutetaan? Miten korvaukset hoituvat, jos suomalainen sotilas kaatuu ulkomailla?
Vastaukset näihin kysymyksiin kiinnostavat varmasti itse sotilaiden lisäksi heidän lähipiiriään, perhettä ja omaisia, sanoo Liike Nytin puheenjohtaja, kansanedustaja Harry Harkimo.
Harkimon mukaan jo maamiinojen kanssa keskustelu oli erikoisen tempoilevaa.
-Puolustusministeri Häkkänen tuli nopeasti julkisuuteen ja kertoi pyytäneensä maamiinoista selvitystä jo aikoja sitten, kun puolustusvoimien komentaja toi asian julkisuuteen. Suurin virhe näissä nopean toiminnan joukoissa on se, jos sitä ei ole selvitetty siitä lähtien, kun lähdettiin hakemaan Naton jäsenyyttä.
Toiseksi suurin virhe on se, ettei näin monta suomalaista koskevasta ja merkittävästä muutoksesta käydä julkista keskustelua, Harkimo sanoo.
-Naton tavoite on koota 100 000 sotilaan nopean toiminnan taistelujoukko kymmenessä päivässä. Suomen osuus tästä voisi olla noin 5000 sotilasta. Nopea toiminta on nimensä mukaisesti nopeaa.
Ei silloin ole aikaa alkaa kysellä mahdollisia vapaaehtoisia. Silloin ollaan täydessä valmiudessa ja silloin mennään. Kysymys kuuluu, löytyykö Suomen reserviläisiin perustuvasta armeijasta tällaista valmiutta vai miten se aiotaan järjestää, Harkimo päättää. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)