Perussuomalaisten kansanedustaja esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista.
Kansanedustaja Sanna Antikainen antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.
Antikaisen mukaan Luken antamat vastaukset ovat kaikkea muuta kuin selkeitä. Vastaukset herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia.
– Vaikka osa Luken vastauksista perustuu tieteellisiin lähteisiin ja antaa vaikutelman avoimuudesta, huokuu niistä samalla vahva taipumus väistellä poliittisesti ja yhteiskunnallisesti kiperiä kysymyksiä. Vastaukset ovat täynnä kiertoilmaisuja, vältteleviä perusteluita ja suoranaista vastuunpakoilua. Kansalaiset ja päättäjät ansaitsevat rehellisiä ja ymmärrettäviä vastauksia – eivät tieteellisiin linkkeihin piilotettua byrokratiaa.
Susikanta pysyy samana, vaikka uusia susia ilmaantuu
Luken mukaan DNA-näytteet vaikuttavat kanta-arvioon, mutta ne eivät selitä, miksi kanta ei käytännössä kasva vuodesta toiseen. Vastauksessa puhutaan ”kokonaispoistuman kasvusta”, mutta ei sanota suoraan, kuinka paljon susia katoaa vuosittain – eikä eritellä, johtuuko poistuma laillisesta metsästyksestä, luonnollisesta kuolemasta vai laittomasta tappamisesta.
– Jos kanta ei kasva, vaikka susia syntyy ja havaitaan, meidän on saatava tietää, miksi näin on, mutta Luke ei kerro ja näyttää puhuvan vain salametsästyksestä, Antikainen kritisoi.
Viron kanta kasvaa – Suomessa pysähtyy, -eroja ei analysoida
Antikaisen mukaan Luke antaa hyvin ympäripyöreän vastauksen hänen kysymykseensä siitä, miksi Virossa susikanta kasvaa, mutta Suomessa ei.
– Viron susikanta on kasvanut, mutta Luken vastaukset eivät syvenny maiden eroihin. Miksi Suomessa ei Luken tilastoissa nähdä samaa kasvua, jos lisääntymisongelmiakaan ei virallisesti tunnisteta. Vastaus ei tyydytä, Antikainen sanoo.
Euroopan komission raporttiin päätyi virheellisiä tietoja
Luke ei vastannut Euroopan komission kyselyyn susikannasta, koska ”ei ollut uutta tietoa”. Seurauksena komission raporttiin päätyi virheellisiä tietoja Suomen susikannasta – ja nyt Luke sanoo, ettei tiedä, miten virhe päätyi sinne, eikä osaa arvioida sen vaikutuksia.
– Tämä on jo käsittämätöntä vastuuttomuutta ja Luken voi katsoa jättäneen hoitamatta tehtävänsä. On poikkeuksellista, että viranomainen ei vastaa Euroopan komission kyselyyn eikä edes seuraa omien tietojensa kansainvälistä käyttöä, etenkin näin kuuman poliittisen aiheen kohdalla, Antikainen sanoo.
Avoimuuden sijaan harhautusta – ulkopuolinen selvitys tarpeen
Antikaisen mukaan Luken toimintaa tulisi tarkastella ulkopuolisesti. Vastaukset ovat teknisesti muotoiltuja, mutta niissä korostuu institutionaalinen puolustusasenne, ei aito pyrkimys vastata kansalaisten tai päättäjien huoleen.
– Kun olennaisiin kysymyksiin vastataan epäsuorasti, tai niihin ei vastata lainkaan, on syytä kysyä, onko nykyinen Luken viranomaiskäytäntö enää luotettavan tiedon ja avoimen hallinnon periaatteiden mukainen. Onko Luke ylipäätään kykenevä hoitamaan tehtäväänsä kansalaisten luottamuksen arvoisesti?
Antikaisen mielestä silmämääräinen analyysi ja tekoälyn antama tarkempi analyysi antoi huolestuttavia viitteitä Luken toiminnasta. Tekoäly ehdotti asiasta kantelun tekemistä oikeusasiamiehelle.
– Harkitsen kantelun tekemistä oikeusasiamiehelle ja Euroopan komissiolle varsinkin siitä, onko Luke laiminlyönyt virkavelvollisuutensa, kun se ei antanut omaa lausuntoa komission kyselyyn.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Seppo Huhta