Ihmisoikeus-, demokratia ja oikeusvaltiokysymykset hallitsevat totuttuun tapaan keskusteluja, kun Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu Ranskan Strasbourgissa 7.–11.4.
Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous päättää istuntoviikon lopullisesta esityslistasta vasta maanantaina (07.04.), mutta kiireellisiksi keskustelunaiheiksi on ehdotettu demokratian ja ihmisoikeuksien tilaa sekä Georgiassa että Turkissa, sotarikollisten saattamista vastuuseen Ukrainassa käydyssä sodassa sekä Gazan humanitaarisen saarron lopettamista. Ajankohtaiskeskustelujen aiheiksi on ehdotettu Serbian mielenosoituksia ja Länsi-Balkanin tilannetta sekä seksuaalivähemmistöjen asemaa Unkarissa.
Yleiskokous keskustelee myös useista raporteista, jotka käsittelevät esim. Euroopan neuvoston ja Euroopan poliittisen yhteisön välisiä yhteyksiä sekä ulkomaista sekaantumista uhkana turvallisuudelle Euroopassa. Ulkomaisella sekaantumisella tarkoitetaan tahallista, piilossa olevaa ja manipulatiivista puuttumista ulkomaisten voimien tai heidän edustajiensa toimesta valtion asioihin, tavoitteena aiheuttaa häiriöitä maan demokraattiseen järjestelmään.
Euroopan vanhin ja laajin poliittinen- ja ihmisoikeusjärjestö
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista.
Yleiskokoukseen kuuluu varajäsenet mukaan lukien yli 700 kansanedustajaa Euroopan neuvoston 46 jäsenmaasta.
Eduskunnasta yleiskokoukseen osallistuvat Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.), jäsen Minna Reijonen (ps.) sekä varajäsenet Pekka Aittakumpu (ps.) ja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.). 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Katsottavaa:
[…] Euroopan neuvoston yleiskokous keskustelee siirtolaisten käytöstä hybridisodan välineenä […]