Harkimo painotti kotimaista puolustusteollisuutta

Liike Nyt:n Hjallis Harkimo osui naulan kantaan tänään puolustusselonteon lähetekeskustelussa:

”Ei kotimainen puolustusteollisuus käynnisty tai lisää tuotantoaan nappia painamalla. Sellainen vie vuosia. Sellainen vaatii monivuotisia suunnitelmia ja tilauskirjat täyteen. Eikä pidä unohtaa kotimaisen puolustusteollisuuden vientimahdollisuuksia. Tilaisuus on nyt ja se pitää hyödyntää.”

(Arkistokuva, kuvalähde: Eduskunta.)

Liike-Nyt:n ryhmäpuhe kokonaisuudessaan:

”Arvoisa puhemies,

Tämä selonteko on vanhentunut ennen kuin sitä on edes täällä käsitelty.

Maailma on hyvin sekavassa ja vakavassa tilanteessa, mutta samassa tilassa on myös Suomen ulkopoliittinen johto.

Yhden puolueen hallussa oleva värisuora on kirjava kuin tilkkutäkki. Presidentillä, pääministerillä, ulkoministerillä ja puolustusministerillä tuntuu olevan joka päivä eri mielipide. Ulkopolitiikkamme linja on linjattomuus. Tämä sekavuus ja linjattomuus ei voi jatkua.

Aloittaa voisi presidentin ja pääministerin vallanjaosta ja toimivallasta. Ei Suomen ulkopolitiikan linjaaminen ja hoitaminen voi perustua siihen, että puoluekaverukset sopivat keskenään rooleistaan, kun nyt sattuvat tulemaan keskenään toimeen.

Ei presidentin tehtävä ole informoida eduskunnan valiokuntia vaan päinvastoin. Pääministeri Orpo, ottakaa nyt homma haltuun!

Yhdysvallat ja Venäjä sopivat ja päättävät sujuvasti Ukrainan ja EU:n päiden yli. EU ja Suomi siinä sivussa seuraavat voimattomina. Realismia se on, mutta mikä tässä on arvopohjaista?

Kannattaako nyt pistää pää pensaaseen, pelata aikaa ja toivoa parasta? Vai pitääkö olla realisti ja alkaa toimia sen mukaan?

Nato-optiota hoettiin vuosia, vaikka se oli pelkkä harhakuva. Nyt hokema on Naton viides artikla. Toivottavasti se ei paljastu harhakuvaksi tosipaikassa.

Omista asioista kannattaa pitää huolta, koska ei niistä kukaan muu pidä huolta.

Arvoisa puhemies,

Suomen on oltava valmis nostamaan puolustusmenojen osuus 3-4 prosenttiin bkt:sta. Tämän hetken reilua kahta prosenttia kannattelee meneillään olevat hävittäjähankinnat, mutta uskottavan puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden kannalta tarpeita on kautta linjan. Sotaa on Ukrainassa on käyty 11 vuotta ja EU-maat eivät ole saaneet mitään aikaan.

Suomen pitää olla mukana auttamassa Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin. Mahdollisessa rauhanturvaamisessa ei ole nyt kyse perinteisestä YK:n alaisesta tehtävästä jossakin eksoottisessa maassa, vaan Ukrainassa sen pitää tapahtua Naton kautta ja Yhdysvaltojen pitää olla siinä mukana.

Talous on turvallisuutta. Ja talous on huoltovarmuutta. Ja talous pitää saada kuntoon. Epäkunnossa oleva talous luo ihmisiin epävarmuutta ja epäluottamusta tulevaan.

Arvoisa puhemies,

Ukrainan avun korvaamiseen pitää saada vauhtia. Eilen kerrotut uudet paketit ja tilaukset ovat hyvä alku. Nyt pitää laittaa budjetit täysimääräisesti kuntoon ja saada kotimaisen puolustusteollisuuden tilauskirjat täyteen. Venäjän uudesta hyökkäyksestä Ukrainaan on kulunut jo kolme vuotta. Suomi on vuodesta 2022 lähtien avustanut Ukrainaa eri tavoin reilusti yli kolmen miljardin euron arvosta. Tästä reilut kaksi miljardia euroa on tukea puolustusmateriaalina.

On hyvä muistaa, että presidentti Stubb allekirjoitti viime huhtikuussa kahdenvälisen sopimuksen, joka takaa Suomen tuen Ukrainalle seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Arvoisa puhemies,

Naton tavoite on koota 100 000 sotilaan nopean toiminnan taistelujoukko kymmenessä päivässä. Ei silloin ole aikaa alkaa kysellä mahdollisia vapaaehtoisia. Silloin ollaan täydessä valmiudessa ja silloin mennään.

Kysymys kuuluu, löytyykö Suomen reserviläisiin perustuvasta armeijasta tällaista valmiutta vai miten se aiotaan järjestää?

Paljonko valmiusjoukoille maksetaan? Missä heidät koulutetaan? Miten korvaukset hoituvat, jos suomalainen sotilas kaatuu ulkomailla?

Tästä pitää käydä enemmän keskustelua.

Arvoisa puhemies,

Ei kotimainen puolustusteollisuus käynnisty tai lisää tuotantoaan nappia painamalla. Sellainen vie vuosia. Sellainen vaatii monivuotisia suunnitelmia ja tilauskirjat täyteen. Eikä pidä unohtaa kotimaisen puolustusteollisuuden vientimahdollisuuksia. Tilaisuus on nyt ja se pitää hyödyntää.”