Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) vakuuttuivat alkuviikon Kiovan-vierailullaan ukrainalaisten maanpuolustustahdosta ja vahvasta halusta säilyttää vapautensa ja suvereniteettinsa.

”Ukrainalaisten maanpuolustustahto on vankka ja horjumaton. Erilaisista diilintekijöistä huolimatta viesti kaikilla tasoilla oli kirkas: ukrainalaiset taistelevat vapautensa puolesta periksi antamatta, saavat he apua tai eivät”, Jukka Kopra (Kokoomus) tiivistää.

Koskinen ja Kopra olivat mukana parlamentaarisen United for Ukraine -verkoston matkalla 24.–25.2. Ryhmä eurooppalaisten ja Nato-maiden kansanedustajia ja europarlamentaarikkoja tapasi muiden muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin ja varapääministeri Olha Stefanišynan.

”Heidän kanssaan keskusteltiin myös Yhdysvaltojen ja Ukrainan neuvotteluista koskien maan luonnonvarojen käyttöä. Mahdollisen sopimuksen tulee tukea Ukrainan kehitystä eikä verottaa siitä”, Johannes Koskinen (sosialidemokraatit.) korostaa.

”Samalla Euroopan mailla tulee olla yhtäläiset investointi- ja yhteistyömahdollisuudet Ukrainan kanssa kaivannaisteollisuudessa kuin Yhdysvalloillakin – ja ilman mitään kolonialistisia saneluratkaisuja”, hän muistuttaa.

EU-integraatiosta vastaava varapääministeri Stefanišyna kertoi myös Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen kohtaamista byrokraattisista ongelmista, jotka hidastavat helpompienkin asiaryhmien käsittelyä ja uudistusten etenemistä.

Suomelle tärkeää oppia siitä, kuinka sotaa nykyään käydään

United for Ukraine -ryhmä osallistui maanantaina 24.2. Venäjän hyökkäyssodan alkamisen muistoistuntoon Ukrainan parlamentissa Verh’ovna Radassa.

Ryhmä tapasi presidentin ja varapääministerin lisäksi lukuisia muita ministereitä, kansanedustajia ja järjestöjen edustajia.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajalle erityisen mielenkiintoinen oli puolustusministeri Rustem Umjerovin tapaaminen. Vieraat kuulivat ministeriltä ja hänen esikunnaltaan tarkan ja yksityiskohtaisen katsauksen sotatilanteeseen ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.

”Suomelle ja muille Euroopan itärajan maille on erityisen tärkeää ottaa opiksi Ukrainan kokemuksista, kuinka sotaa tänä päivänä käydään. Venäjän eteneminen on mikroskooppista verrattuna sen kokemiin massiivisiin tappioihin, puhumattakaan tavasta, jolla Venäjä sumeilematta uhraa omia sotilaitaan järjettömissä hyökkäyksissä”, Kopra analysoi.

Vierailulla kävi myös ilmi, että Ukraina on pystynyt kymmenkertaistamaan puolustusteollisuutensa tuotantokapasiteetin vain kahdessa vuodessa, ja että Ukrainassa on yli 800 puolustusalan yritystä, jotka työllistävät yli 300 000 henkeä.

Myös Euroopan pitää olla valmiina investoimaan lisää puolustusteollisuuteensa.

”Vaikka tilanne Ukrainassa rauhoittuisikin, Euroopan maiden on ymmärrettävä, että Venäjän uhka ei katoa mihinkään”, Kopra päättää.

6 thoughts on “Kiovasta palanneet Koskinen ja Kopra: Ukrainalaiset taistelevat periksi antamatta”
  1. ”Suomelle ja muille Euroopan itärajan maille on erityisen tärkeää ottaa opiksi Ukrainan kokemuksista, kuinka sotaa tänä päivänä käydään. ”
    Sota siis tulee kuitenkin riippumatta Natoo liitymisestä! Noin ajattelee kokoomuksen Jukka Kopra.

  2. ”Myös Euroopan pitää olla valmiina investoimaan lisää puolustusteollisuuteensa.
    ”Vaikka tilanne Ukrainassa rauhoittuisikin, Euroopan maiden on ymmärrettävä, että Venäjän uhka ei katoa mihinkään”, Kopra päättää. ”

    Tämä selvä, Mutta, entä jos Trump vetää Euroopan yltä USA:n ydinsateenvarjosuojan, niin silloin Euroopan maiden olisi ymmärrettävä jotain jo ennakkoon, eikä vasta _viidestoista päivä_että Venäjän uhka ei katoa mihinkään, vaan lisääntyy silloin millä tahansa kertoimilla moninkertaiseksi.

    Kysymys: Ollaanko Euroopassa valmiita lisäämään merkittävästi ns. vasta-ydinpelotta, aggressorin valloitushimojen suitsimiseksi….ja ollaanko Euroopassa _valmiita_ torjumaan venäjämielisen ”juristerian” viivytystaistelu / hybridivastahyökkäykset? Nämä ovat ne kysymykset, joita kieltäytyvät kysymästä ja ajattelemasta kaikki. (ainakin julkisuudessa)

    Kysymyksessä ovat kuitenkin tällä kertaa niinkin perustavaa laatua olevat perusasiat, kuin 1. joko rähmälläänolo aggressorin edessä, tai 2. alistuminen aggressorin mielivallalle pelosta jäykkänä – ollako vai eikö olla?

    Tähän mielipiteeseeni varmaan kohta joku vastaa ovelasti kysyen: Haluatko ydinsotaa? Mihin jo näin etukäteen vastaan: _en tietenkään missään nimessä_ mutta ainakin sen mahdollisen ydinsodan jälkeen joku jostain Euroopan maanalaisesta ydinsuoja/komentokeskuksesta todennäköisesti ottaisi yhteyttä Moskovan vastaavaan paikkaan ja toteaisi: että, jahas vai niin, sielläkin on sitten ukkoloihe pers’karvat tulessa.

      1. Insiderin uutisen suunnitelma ”raskaasti linnoitetusta demilitaarisesta vyöhykkeestä” on hiukkasen outo.

        Bai tö vei, -siitä puhutaan Ukrainan kohdalla. Suomea ei demilitarisoida uutisen mukaan, jos et hiffannut?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *