Joe Bidenin heikko kunto herätti huomiota jo huhtikuussa

Yhdysvaltain presidenttikisalla on koko maailman turvallisuuteen vaikuttavia ulottuvuuksia, -ja huoli on herännytkin. -Liian myöhään, on syytä kysyä.

Jätimme tämän uutisen huomiotta keväällä, -koska emme halua olla ’vaikuttamassa Yhdysvaltain vaaleihin’, ja olla siten epäillyttävässä seurassa. Tilanne on siltä osin muuttunut, -jopa istuvan ja uutta kautta kampanjoivan presidentti Joe Bidenin vanhan kumppanin ex-presidentti Barac Obaman ilmaistessa kehotuksensa: ’Vetäydyhän kisasta, Joe!’

Obama, jonka varapresidenttinä Biden oli hänen presidenttikaudellaan, oletettavasti tietää mistä puhuu, eikä avaa suutaan harkitsematta. -Bidenin vahva kilpailija, ex-presidentti Donald Trump, ei sen sijaan ole -arvostelijoidensa mukaan- liialla harkinnalla pilattu.

Yhdysvaltain kohtaamat vaikeudet parina viime vuotena eivät ole irrallaan kahdesta hätäisestä ja huonolla harkinnalla tehdystä päätöksestä: Bidenin päättämästä pika-vetäytymisestä Afganistanista v.2021 ja Trumpin -”ystävänsä” Erdoganin mieliksi- tekemästä yllättävästä ja kryptisestä vetäytymisestä Syyriasta syksyllä 2019.

Syyriassa terroristijärjestö ”islamilainen valtio” IS oli jo sotilaallisesti lyöty, ja suurimpaan osaan maata oli palautettu rauha. Koillis-Syyrian itsehallintoalue (kurdialue) oli vapautettu terroristeista vähän aiemmin, tarjosi turvapaikan muualta Syyriasta paenneille, -ja jälleenrakennus oli jo vauhdissa. -Sitten Trump otti ja veti US.Armyn pois, -tehden tilaa Erdoganin hyökkäykselle Syyriaan. Sota tuli takaisin, ja Yhdysvallat petti liittolaisensa kurdit. -He kääntyivätkin vauhdilla Venäjän puoleen.

Vuoteen 2021 mennessä Yhdysvallat oli jo kahteen kertaan lyönyt sotilaallisesti talebaanit, ajanut heidät vuoristoon  pois suurista kaupungeista, ja piti Kabulissa vallassa kehnohkoa hallitusta. Neuvotteluja sodan poliittisesta ratkaisusta käytiin arabiemiraatissa Qatarissa, Dohan kaupungissa, kuten muuten tänäänkin Israelin ja Hamasin kesken, -ja Yhdysvallat on taas välittämässä.

Taleban-järjestön perinteinen (=afganistanilainen) siipi, Mullah Omarin kannattajat, istuivat Dohassa. Talebaanien kyvyttömyys vastata sotakentällä amerikkalaisille ja heidän tukemalleen hallitukselle oli takonut talebaanien päähän järkeä. Dohassa he suostuivat vallanjakoon Kabulin hallituksen kanssa. –Poliittinen ratkaisu oli siis löytynyt pitkään sotaan.

Yhdysvaltojen sisäpolitiikka aiheutti (jälleen kerran) ulkopoliittisen katastrofin: Biden nopeuttikin amerikkalaisten vetäytymistä, torjuakseen maailmanpolitiikkaa ymmärtämättömien (katteettomat) puheet sodasta ”jossa amerikkalaisia nuoriamiehiä kuolee Afganistanin vuorilla…”.

31. elokuuta 2021 Yhdysvaltain presidentti Joe Biden veti maton alta Dohan sopimukselta, joka olisi päättänyt afganistanilaisten pitkän kurjuuden: Amerikkalaiset joukot, -vallanjaon vankka tae- vedettiin pois hirmuisella kiireellä, ja afgaani-liittolaisille kertomatta.

Jenkkien äkkilähdöstä seurasi, että vallanjaon hyväksyneet talebaanijohtajat -Dohassa neuvotelleet- menettivät vaikutusvaltansa, ja johtoon astui järjestön al-Qaeda-orientoitunut täyshullu siipi: Haqqani-ryhmittymä.  Vallanjaosta ei ollut enää puhettakaan, ja haqqanilaiset ottivat kaiken.

-Juuri se toteutui, minkä estääkseen amerikkalaiset olivat sotineet Afganistanissa 20 vuotta: Osama Bin Ladinin  seuraajat saivat täyden vallan Kabulissa.

Al-Qaeda oli lisännyt valtaansa Taleban-järjestössä sen jälkeen, kun talebaanit ensimmäisen kerran ajettiin -jenkkien toimesta- pois Kabulista. Talebaanit tulivat sinne takaisin, -entistä myrkyllisempinä. -Kiitos Yhdysvaltain sisäpolitiikan, kiitos Joe Bidenin, -aivan kuten Donald Trumpin vuonna 2019 Syyriassa. So it goes.

Kumpikin USA:n presidentti-kisailijoista on siis osoittautunut ulkopoliittisiksi diletanteiksi, ja vahingontekijöiksi.

Yhdysvaltain uskottavuus ainakin arabimaissa, muslimimaailmassa ja myös vanhojen liittolaisten keskuudessa koki em. kummallisten vetäytymisien seurauksena suunnattoman vahingon. -Katsotaan esm. saudien viimeaikaista orientoitumista.

Puriko Sinua, arvoisa lukija, kirppu vai lutikka? -Jos näin kävi, ymmärtänet jenkkien edessä olevasta valinnasta jotakin. (-Onnex meillä Suomessa ei koskaan koeta samaa!)

I am with Biden on the last word: PAUSE

“Imagine what we can do next. Four more years. Pause.”

Biden mistakenly reads prewritten chants for his audience during a speech at 2024 NABTU Conference. pic.twitter.com/NjEpxg8Tuf

— Dr. Renee Levant (@ReneeLevant) April 24, 2024

”Kuvitelkaa, mitä voimme tehdä seuraavaksi. Neljä vuotta lisää. Tauko.” -Biden lukee vahingossa esikirjoitettuja nuotteja yleisölleen pitämässään puheessa vuoden 2024 NABTU-konferenssissa.

”Nejä vuotta lisää!” -81 vuotiaalle?

Amerikassa kannetaan huolta siitä, että puhuessaan kameroille prrsidentti ei tuijota papereitaan, vaan katsoo luottamusta herättävästi yleisönsä suuntaan, -siis kameraan päin. Tämän tavan aloitti presidentti Lyndon B. Johnson. (Suomalaisten  kansanedustajienkin olis aika oppia: -Opetelkaa puheenvuoronne pääkohdat, tai inspiroikaa! t. nimim. eduskunnan istunto-uutisia kuvittanut.)

Lehti kertoi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin lukeneen ääneen teleprompteriin kirjoitetun puheensa vähän liian kirjaimellisesti,  puheessaan Pohjois-Amerikan rakennusalan ammattiliiton (NABTU) konferenssissa Washingtonissa keskiviikkona (24.04. 2024).

”Näen Amerikan, jossa puolustamme demokratiaa, emme vähennä sitä. Näen Amerikan, jossa suojelemme vapauksia, emme ota niitä pois”, Biden sanoi. ”Kuvittele, mitä voisimme tehdä seuraavaksi? Vielä neljä vuotta, tauko”, lisäsi presidentti.

Ay-demareille salissa tulikin kiire suunnata huomio muuhun.  ”Neljä vuotta lisää”, he chanttasivat. Mutta ’tauko’  oli jo huomattu.

Joe Biden on 81-vuotias, -ja neljä vuotta pitäis vielä kestää. -Ilman taukoja.

Suomalaisena en halua muistella aikaa, jolloin Urho Kekkonen, Leonid Breznev ja Ronald Reagan olivat yhtä aikaa suomalaisten kannalta maailman ratkaisevimmat poliitikot. -Heidän jokaisen kohdalla ikääntymisen ja toimintakykyjen suhteesta oli kaikenlaista puhetta. (-Saa arvata, huolestuttiko.)

Pekka Kemppainen

Luettavaa:

• Al-Arabiya 25.04. 2024