Homoilusta ei voi vaieta, -ei edes presidentinvaaleissa

Minä niin kuin moni muukin on sitä mieltä, että jokainen tekee sitä mitä tykkään kunhan siitä ei ole haittaa muille.

Seppo Huhta

Suuri joukko suomalaisia kammoksuu homoutta

Tämä kävi ilmi tuoreessa selvityksessä, jossa 40 prosenttia vastanneista kertoi, että presidenttiehdokkaan -eli siis Pekka Haaviston– homous on heille kielteinen asia. Toisille se on vain sitä, eikä vaikuta äänestyspäätökseen, toisille taas se ei kertakaikkiaan käy. Useimmille sillä ei ole merkitystä.

Miesten homostelu on joillekin kuvottavaa

Tämän olen kuullut satojen ellei tuhansien -niin miesten kuin naisten- suusta viimeisten vuosikymmenien aikana. He kertovat, että kahden miehen keskinäisten sänkypuuhien ajattelu saa heidät voimaa pahoin henkisesti, ellei jopa fyysisesti. Mutta lesboilu, eli naisten keskinäinen seksi, on jotensakin ”vaaratonta”, joidenkin mielestä suorastaan hupaisaa.

Totta onkin, että esimerkiksi AIDS levisi ensin enimmäkseen miesten keskinäisen seksin kautta. Näin tietenkin on edelleenkin, mutta nykyään sen suurin levittäjä on likaisten huumeneulojen käyttö, -ollut jo pitkään.

Toki naisten keskinäisestä seksistä voi tulla harmeja, kuten voi saada vaikka satiaiset, ja tietenkin on mahdollista, että bi-seksuaalit saavat AIDSin toisiltaan. Nämä ovat tosiasioita joita politiikka ei muuksi muuta.

Vihervasemmisto koittaa jälleen rajoittaa sananvapautta

On outoa, että, kun ehdokas itse ei ole pyrkinyt kieltämään keskustelua homoudesta, mutta hänen sympaattorinsa -niin politiikassa, valtamediassa ja somessa- tekevät kaikkensa, että asiasta ei puhuttaisi. Ja varsinkin tuo homouteen karsaasti suhtautuva -siis neljä kymmenestä- väki on heidän piikittelynsä kohteina. Mutta auta Armias, jos noita yli-ihmisiksi itsensä nostaneita arvostelet, niin johan nousee meteli.

Vihervasemmistoa ja valtamediaa näyttää edelleen ravistelevan ”vaalikrapula”, siis viime kevään eduskuntavaaleissa kärsitty ankara vaalitappio, eikä näytä siltä että tilanne ”korjaantuisi” seuraavissakaan vaaleissa. -Näin on, koska Keskusta on ilmeisen tosissaan ilmoittanut, ja myös sen mukaan ainakin toistaiseksi toiminut, että se ei lähde enää sosialisti- ja vihersatraappien kanssa ”marjaan”. Metsään tuli kyllä mentyä, mutta siellä ei tullut kuin risusta, -kansalta.

Suomi on vapaa maa

Täällä saa olla homo ja täällä saa myös arvostella tai inhota homoja ja homoutta, ja myös iloita siitä, kuten vaikkapa pride-kulkueissa. Ongelmaa ei siis pitäisi olla mutta on, koska ennen muuta Vihreät ja muut vasemmistopuolueet, -mukana tietenkin SETA ja valtalehdistö- eivät näytä sietävän sitä, että suomalaisista suuri osa yksinkertaisesti inhoaa homoja ja homoutta, ja vielä tarkemmin miesten keskinäisiä sänkypuuhia.

Mutta maailmassa, jossa tänäkin päivänä joukkoraiskataan naisia, ympärileikataan tyttöjä, tapetaan lapsia ja pommitetaan kokonaisia kaupunkeja raunioiksi, niin tässä maailmassa ihan aikuisten oikeasti se on aivan hiton pientä jos joku inhoaa jotakin toista jonkin tämän toiminnan vuoksi, -kunhan kukaan ei käy kehenkään käsiksi, eikä turhia huutele.

On selvää, että ennen muuta vihreät, jotka vaikuttavat muuttuvan –Saksasta lähtien- yhä vain natsimaisemmiksi, ovat olleet sananvapautta kahlitsemassa perustamisestaan alkaen, -vuodesta 1979. Olivathan vihreiden perustajat entisiä natseja ja stalinisteja. Meillä Suomessa tuo perinne näkyy siinä, että useiden nykyaktiivivihreiden vanhemmat, tai ainakin toinen heistä, olivat aikoinaan taistolaisten kaadereissa eli: ”Ei ole omena kauas puusta pudonnut”.

”Aatteleppa omalle kohalle”

Nämä ”puhepoliisit” töppäsivat taas kuvittelemalla, että suita sulkemalla Haavisto saisi lisää kannatusta, tai ainakaan tuki ei hupenisi, mutta kansalaisten eri tavoin jälkeenjääneiksi tuomitseminen heidän homokannoistaan -se toimii tietenkin päin vastoin.

Tällä sananvapauden vastaisella kampanjalla on saatu aikaan, että moni joka ehkä oli miettinyt Pekka Haavistoa äänestävänsä, äänestääkin nyt Alexander Stubbia. Näiden kampanjoijien, -heidän omaa sanontaansa käyttäen idioottien– pitäisi muistaa Jope Ruonansuun usein viljelemä kemiläinen sananlasku ”aatteleppa omalle kohalle”.

Mutta ehei, -eihän muiden yläpuolelle itsensä nostaneet vihervassu-auguurit sellaista osaa/halua ajatella, sehän olisi melkein kuin rahvaan tasolle alentumista.