Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östmanin katsaus puoluevaltuuston kokouksessa tänään Jyväskylässä.
(Kuva: KD 29.11. 2025.)
Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman varoittaa kaksoisstandardien kasvusta kansainvälisessä keskustelussa sekä antisemitismiin liittyvästä vaarallisesta kehityksestä.
Östman nosti puheessaan KD:n puoluevaltuustolle esiin viime viikkojen esimerkit, joissa Israelia koskeva kritiikki on lipsunut kohti juutalaisiin kohdistuvia yleistyksiä.
Antisemitismi on torjuttava yhtä ehdottomasti kuin kaikki muutkin rasismin muodot
Keskustelut valikoivista boikoteista kertovat Östmanin mukaan epäjohdonmukaisuudesta.
– Kun Kiinan, Iranin tai Turkin vakavat ihmisoikeusloukkaukset eivät johda kauppojen hyllyjen tyhjenemiseen, ihmisarvon universaalius horjuu.
Hän korosti, että Suomen juutalaisyhteisön kokema turvattomuus on otettava vakavasti eikä antisemitismiä pidä hyväksyä missään muodossa – ei suorana, ei verhottuna eikä poliittisen retoriikan kautta.
Östman muistuttaa, että johdonmukaisuus ihmisoikeuspolitiikassa tarkoittaa huomion kiinnittämistä myös niihin kriiseihin, jotka jäävät julkisen keskustelun katveeseen.
– Miksi kristittyihin kohdistuva vaino Afrikassa ei herätä samaa myötätuntoa ja reaktiota kuin monet muut globaalit kriisit?
Sudanin sisällissota ja muut Afrikan konfliktit ovat jättäneet jälkeensä vakavia ihmisoikeusloukkauksia.
– Kristittyjä surmataan ja kokonaisia yhteisöjä ajetaan kodeistaan, mutta länsimaisilla kaduilla ei nähdä mielenosoituksia heidän puolestaan.
Open Doorsin selvitysten mukaan yli 380 miljoonaa kristittyä kokee vainoa maailmanlaajuisesti.
– Missä ovat ne, jotka huutavat Lopettakaa tappaminen Darfurissa, tai puolustakaa Nigerian kristittyjä?
Östmanin mukaan ongelma ei ole tiedon puute vaan poliittisten tarinoiden valikoivuus.
– Afrikan tragediat eivät sovi niihin poliittisiin kertomuksiin, joita osa liikkeistä haluaa edistää – ja siksi kristittyjen kohtalo jää usein vaille ääntä.
Östman otti kantaa myös Ukrainan tilanteeseen ja Euroopan turvallisuuteen.
– Vain Ukraina voi määritellä omat rauhanehtonsa, ja Suomi tukee Ukrainan itsemääräämisoikeutta.
– Venäjä ei ole osoittanut kompromissihalukkuutta, ja vaikka sota päättyisi, Venäjän aiheuttama turvallisuusuhka ei katoa. Euroopan on varauduttava laaja-alaisesti eikä pakotteista tule luopua.
Asevalvontakeskustelussa hän painotti tasapuolisuutta.
– Jos Ukrainalle asetetaan rajoituksia asevoimiin, myös Venäjän sotilaalliselle kapasiteetille on asetettava vastaavat tai tiukemmat rajoitukset.
– Venäjän on palattava noudattamaan kansainvälistä oikeutta, tunnustettava ihmisoikeudet ja järjestettävä vapaat vaalit. Sotarikosvastuuta ei voida lakaista sivuun, ja Venäjän on osallistuttava sotarikosten tutkintaan.
Östman kiteyttää puheensa periaatteeseen, jonka hän näkee kaiken ulko- ja ihmisoikeuspolitiikan perustana.
– Sama ihmisarvo, samat oikeudet ja sama suojelu kuuluvat jokaiselle – uskonnosta, etnisyydestä ja maantieteestä riippumatta. Kaksoisstandardeille ei ole sijaa. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)