Suomessa on kasvava suurtyöttömyys. Orpon hallituksen aikana joka päivä on tullut sata uutta työtöntä. Erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut lähelle 1990-luvun huippulukemia, , toteaa Keskustan varapuheenjohtaja kansanedustaja Hilkka Kemppi.
(Arkistokuva.)
Hallituksen politiikka pahentaa tilannetta sen sijaan, että loisi ratkaisuja. Tarvitaan suunnanmuutos, jotta ihmisille tarjoutuu mahdollisuus tehdä työtä ja kouluttautua.
– Työttömyysturvan suojaosan ja aikuiskoulutustuen poisto ovat olleet selviä virheitä. Suojaosan poisto vei kannustimen ottaa vastaan osa-aikatyötä, keikkoja ja muita joustavia työn muotoja. Hallitus kaventaa välityömarkkinoita, jolloin moni joutuu valitsemaan työttömyyden esimerkiksi elämäntilanteen seurauksena. Keskustalle kaikki työ on arvokasta, toteaa kansanedustaja Hilkka Kemppi.
– Meillä pitäisi olla rohkeutta ja viisautta tukea elinikäistä oppimista kun esimerkiksi tekoäly ja kansainvälistyminen muuttavat osaamistarpeita – nyt hallitus tekee päinvastoin.
Keskusta tarjoaa tähän ratkaisuja. Yksi keskeinen toimenpide on työnantajamaksujen alentaminen, jotta yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet palkata ihmisiä. Työn tekemisen ja teettämisen pitää olla kannattavaa, ei rangaistavaa. Lisäksi tarvitaan järjestelmä, joka tukee uudelleenkouluttautumista ja antaa turvaa elämän murrosvaiheissa.
– Suomi ei nouse leikkaamalla pois toivoa ja mahdollisuuksia. Suomi nousee sillä, että ihmisille annetaan kannusteet tarttua työhön ja rohkeus kouluttautua uuteen. Tätä Keskusta tulee ajamaan, sanoo kansanedustaja Hilkka Kemppi. 
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
Joo, tässä jutussa on muutamakin piirre, jotka pistää silmään, jos artikkelin lukee läpi vähän tarkemmin ironian tai retoriikan silmälaseilla:
1. ”Joka päivä sata uutta työtöntä” –
Tämä on dramaattinen kärjistys, mutta ei kerro mitään suhteellisuudesta. Onko kyse brutto- vai nettomäärästä? Tuleeko samaan aikaan myös sata uutta työllistä? Tällainen ilmaus on tyypillinen poliittinen hokema, jolla luodaan kriisin tuntua, vaikka tilastollinen todellisuus olisi monimutkaisempi.
2. Suojaosa- ja aikuiskoulutustuki -argumentti –
Tässä on ihan oikea pointti: niiden poisto vähentää joustavuutta. Mutta tekstissä se esitetään ikään kuin koko työttömyys nousisi vain tästä yhdestä syystä, mikä on tietenkin poliittista yksinkertaistusta. Työmarkkinoiden dynamiikka on paljon laajempi.
3. Keskusta korostaa, että ”kaikki työ on arvokasta” –
Tämä on klassinen slogan, mutta tulee vähän irvokkaana puolueelta, joka on perinteisesti ajanut maataloustukia ja aluepolitiikkaa – siis tehnyt hierarkioita työn arvosta. Ei ole aina ollut ihan niin, että kaikki työ olisi arvokasta, vaan erityisesti se työ, joka tehdään maakunnissa.
4. Ratkaisuna työnantajamaksujen alentaminen –
Tämä on lähes mekaaninen refleksi: Keskusta ehdottaa aina työnantajamaksujen laskua. Mutta se ei automaattisesti lisää palkkaamista, jos samaan aikaan kysyntä puuttuu tai taloudessa on epävarmuutta. Vähän niin kuin lääkäri määräisi joka sairauteen samaa rohtoa.
5. ”Suomi ei nouse leikkaamalla pois toivoa ja mahdollisuuksia” –
Tämä on retorisesti tehokas, mutta samalla hyvin tyhjä fraasi. Harva hallitus kuvaisi omaa ohjelmaansa toivon leikkaamiseksi – tämä on siis puhtaasti oppositioasetelman rakentelua.
Eli kokonaisuutena: tämä on tyypillinen oppositiojeremiadi – paljon kriisitunnelman luomista, omien ehdotusten esittämistä yksinkertaisina ja toivoa myyvinä, ilman että niistä omista näytettäisiin varjopuolia.
Ps. Ja tietenkin se ikuinen slogan: ”Kaikki työ on arvokasta.” Hienosti sanottu puolueelta, joka on vuosikymmenet valvonut, että osa töistä on tukikelpoisia ja osa ei. Mutta nyt ollaan kaikkien puolella, erityisesti pienten ihmisten – kunhan he äänestävät oikein.
Lopuksi vielä kliimaksi: ”Suomi ei nouse leikkaamalla pois toivoa ja mahdollisuuksia.” Se on komea julistus, jonka voisi toistaa minkä tahansa hallituksen kohdalla. Ehkä juuri siksi se toimii – ei tarvitse perustella, riittää että kuulostaa empaattiselta.