Kun analyytikoille on selvää, että ajoitus on yhteys asioiden välillä, muutamat viimeisten vuorokausien sattumukset mietityttävät. Tarkastelemme.
Aloitetaan Tanskasta:
Tanskan vesillä, -kriittisten salmien ja erään sillan ympärillä –Juutinrauman– on pyörinyt venäläisiä aluksia, ja droonit ovat parveilleet lentoasemilla. eskalaatiota ja provokaatiota tämä lienee, mutta jääkö jotain näkemättä?
Mikäli provokaatioiden tukialuksen saama toimeksianto on -kuten tavallista- ollut herättää mahdollisimman vähän huomiota, -ja siten olla vaarantamatta operaatiota- niin mikä logiikka on strategisen –Ruotsin ja Manner-Euroopan tieyhteydelle tärkeän sillan pieleen ankkuroimisessa?
Sodan sattuessa tämä silta on hyvin tärkeä. -Jospa se käydäänkin panostamassa valmiiksi? -Silloin droonien lennätys palvelee sopivasti harhautusoperaationa. -Tässä tapauksessa tilannekuva loikkaa tylymmälle levellille.
’Sotaa edeltävä vaihe’
Kolmen eri hallituksen tiedustelupomona toiminut kenraali Reinhard Gehlen suhtautui kirjassaan hyvin torjuvasti kaikenlaiseen sabotaashiin: Sellaiset toimet ovat mielekkäitä vain jos ne liittyvät pian alkaviin sotilasoperaatioihin ja ovat koordinoituja niiden kanssa, muistutti kenraali. Hänellä oli tähän näkemykseensä sekä moraaliset että käytännölliset syyt.
Jokaiseen ’aktiivitoimeen’, ”märkään operaatioon”, liittyy *aina* haittapuoli: Riski, epäonnistumisen mahdollisuus, ja haitallinen julkisuus silloinkin, kun temppu onnistuu. -Näistä syistä vastustajan maaperällä toteuttaviin aktioihin ei yleensä ryhdytä. Poikkeuksena on ’sotaa edeltävä vaihe’.
Jos syyskuussa 2025 tapahtuu kiinnostavia asioita myös Suomenlahdella, niin voimmekin vilkaista samoihin maisemiin.
Meillä onkin ennakkotapaus lähimenneisyydessä:
Suomenlahti 21.06. 1941
Eletään siis ’rauhan aikaa’: Neuvostoliitto oli lopettanut sotansa Suomea vastaan maaliskuussa 1940, saavuttamatta tavoitettaan. Saksa ja Neuvostoliitto olivat liittolaisia, ja ensimainittu toimitti ”ystävälleen” mm. modernia aseistusta, -jalostamattomia raaka-aineita vastaan (öljyhän se).
Kuitenkin 21.-22. elokuuta välisenä yönä Suomenlahdella oli kuitenkin sotilaallista liikennettä.
21. elokuuta, klo. 13:35 Lounais-Suomen saaristoon vähää aiemmin purjehtineet saksalaiset miinalaivat vastaanottivat Schwinemündestä lähetetyn koodisanoman: ’Toteuttakaa Apolda’. ”Keskiyön eskaaderi”, niin kuin ne kutsuivat itseään hirtehishuumorilla, lähti merelle laskemaan Suomenlahden suun tukkivaa miinoitetta, -jonka nimen jo mainitsin.
Porkkalan saaristossa odottava miinalaiva Cobra sai oman viestinsä miltei minuutilleen samaan aikaan: ”Toteuttakaa Corbetha,” Koodisanat tarkoittivat kahta miinoitetta, joista oli suomalaisten kanssa sovittu. -Niillä suljettiin Suomenlahti, jos Venäjän laivasto päättäisi lähteä rynnimään, -ja pahojaan tekemään.
Toiminta 21.-22.08. 1941 on hyvä esimerkki ’sotaa edeltävän tilan’ toiminnasta. -Tehdään sellaista, josta voisi olla jopa haittaa itselleen -rauhan jatkuessa.
Sekä miinoitteet ’Corbetha’ että ’Apolda’ saatiin paikalleen hyvissä ajoin ennen sotatilan alkamista (klo. 03:15 22. kesäkuuta aamulla), mutta saksalaiset ja suomalaiset eivät olleet yksin Suomenlahden suulla. ’Apoldan’ eteläkärki jouduttiin laskemaan vähän sivuun suunnitellusta: Syynä havaittu tuore venäläinen miinoitus.
”Kummankin puolen miinalaivat olivat sattumalta olleet merellä eri aikoina ja eri paikoissa, toisistaan sen kummemmin tietämättä.” (Ekman, sivu 51.)
Kas, ’kilpailevat firmat’ samalla apajalla! Reservin luutnantti Per-Olof Ekman erehtyy otaksuessaan Venäjän Itämerenlaivaston olleen jyvällä ’Barbarossasta’, joka tuli muulle puna-armeijalle, ja Stalinille, yllätyksenä. -Todellisuudessa ’punalippuisella Itämerenlaivastolla’ oli sama hyökkäyskäsky, joka sotki venäläisten puolustuksen koko rintamalla, ja aiheutti suunnattomat tappiot.
Punalaivasto oli kesäkuussa -41 toteuttamassa pian alkavan hyökkäyksen ennakkotoimia. -Joita ei olisi voitu tehdä rauhan aikana, -ja sillä oletuksella että rauha jatkuu.
Näin ennakkotapauksessa. Jos joku tarkkailija olisi päässyt jyvälle siitä, mitä saksalaiset, venäläiset ja suomalaiset puuhastelivat Suomenlahdella ’Barbarossan’ alkua edeltävinä tunteina, hän olisi -mikäli omasi ymmärrystä- tunnistanut pian alkavan sodan ennusmerkit.
-Ne meidänkin on hyvä oppia tunnistamaan. -varsinkin syksyllä 2025
Sodan lähetessä, -siis kun ainakin toinen osapuoli tietää päivämäärän (ja kellon ajan) jolloin rytinä alkaa- pelisäännöt muuttuvat äkisti ja peruuttamattomasti. Toimenpiteen mahdollisesti aiheuttama älämölö ei merkitse: Media-haittaa ei tule, koska medialla on aivan pian muuta uutisoitavaa.
Mikä normaalioloissa aiheuttaisi sietämättömän imagohaitan, ei merkitse mitään. Otan kärjistetyn -fiktiivisen- esimerkin: Vaikkapa 23.06. 1941 Hesarin toimittaja olisi saanut haltuunsa salassa pidettävää tietoa (niille joskus sattuu sellaista, -voitko kuvitella!) että suomalaiset muka olisivat vuorokautta aiemmin laskeneet mereen miinoja neuvostolaivaston nenän eteen, hän pohtisi uutisvinkin arvoa Ludviginkadun pommisuojassa: ”Skuuppi” kelpaisi sätkäpaperiksi, -ei juurikaan muuhun.
-Eikä mikään ole -tässä suhteessa- maailmassa muuttunut. Jos joku harkitsee miinoittaa vaikkapa Juutinrauman tai Ison Beltin laivaväylät tai sillat, hänellä on samat parametrit, kuin aamuyöllä kesäkuussa 1941 Suomenlahden suulla.. -ketä kaikkia siellä pyörikin.
Nyt, kun tiedätte mikä on ’sotaa edeltävä vaihe’, voimme palata …
… Takaisin syksyyn 2025
Maailman tämän hetken ’kuumat sodat’, Gazan ja Ukrainan sotanäyttämöt, ovat tätä kirjoitettaessa ikään kuin käymistilassa: Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin nopeat manööverit -lyhyen ajan sisällä molempien suhteen- ovat mullistaneet tilanteita niin, etteivät palikat ole vielä asettuneet koloihinsa.
Venäjän sotakassasta raavitaan laarin pohjaa, ja rintamatilanne on arvaamaton. Gazan-kaistan hulabaloo näyttää muuttuneen sietämättömäksi riskiksi kaikille, .ja Ovaali-office on saanut uudet nuotit? Näemme, jos/kun aikaa kuluu.
Yhdysvalloissa näyttää olevan tiistaina (30.09.) jonkinlainen ajolähtötilanne, ja budjettivuosi päättyy keskiviikkona. Puolustusministeri Pete Hegsethillä on jokin säätö meneillään. Hän on kutsunut koolle armeijan ja laivaston operatiiviset upseerit -erittäin epätavalliseen, ainutlaatuiseen- kokoukseen juurikin tiistaiksi.
Lehti spekuloi presidentin ja kongressin mahdollisella kiistalla liittovaltion rahoituksesta. -Sellainen on koettu kerran ennenkin, -ja silloin pelättiin jopa liittovaltion kaatumista.
Hegseth on yksi Trumpin ’pikkupoika-kaartista’. -Muut ovat/olivat Rubio, Vance ja äskettäin edesmennyt Kirk.
”Sotaministeri (Hegseth) puhuu korkeille sotilasjohtajille ensi viikon alussa”, Pentagonin tiedottaja Sean Parnell sanoi lyhyessä lausunnossa torstaina (25.09.). Hän ei kertonut tapaamisen syytä eikä kertonut, mitä Hegseth aikoi sanoa korkea-arvoisille upseereille, kirjoittaa lehti.
’Hegsethin konklaaviin’ merijalkaväen tukikohtaan Quanticossa, Virginiassa, -lähellä Washingtonia- kokoontuu satoja esikuntaupseereja. Kokoontumisen turvallisuusriskit ovat poikkeukselliset. -Jos vaikka koko jengiin iskee ’legionella’-virus, -joka on ennenkin niittänyt satoja uhreja suuressa ikääntyvien miesten konferenssissa, -juurikin Amerikoissa.
Yhdysvaltain sotilaallinen reaktiokyky on alhaalla tiistaina
Jotkut vanhemmat upseerit saapuvat kokoukseen oman tiiminsä kanssa, -mukaan lukien turvallisuushenkilöstö ja avustajat, joiden tehtävänä on mm. varmistaa pääsy suojattuihin tietoliikenneyhteyksiin.
Tämän joukon sananaikainen poistuminen rivistä -edes lyhyeksi aikaa- lamauttaisi Yhdysvaltin sotilaallisen kyvyn. Paikalla tulevat olemaan merivoimien operaatiopäällikkö amiraali Daryl Caudle, armeijan esikuntapäällikkö kenraali Randy George ja ilmavoimien korkeita kenraaleja.
Erinomainen ajankohta kissanristiäisille, -kansalliskaartin majurin kutsusta.
’(Hegsethin) Kokouksessa käsitellään tulevaa kansallista puolustusstrategiaa’, kirjoittaa lehti, .ja jatkaa: ’Presidentti puhuu usein joukkojen lähettämisestä (Washingtonin ja Los Angelesin lisäksi) muihin demokraattien johtamiin kaupunkeihin.’
”Mulla on vielä yx hyvä:”
Panikointi ja paniikin edistäminen ovat haitallisia asioita. Otetaan iisisti, kyllä tämä tästä.
Pekka Kemppainen
Rauhoittavaa lukemista:
- Bloomberg 25.09. 2025,
- Per-Olof Ekman: ’Meririntama, Merisotatapahtumat itämeren pohjoisosassa 1941-1944’, WSOY 1983.
- Reinhard Gehlen: ’Vuosisadan vakooja’, Kijayhtymä 1972,
Hegsethin henk.koht. puhelinnumero vähän kaikilla, -turvallisuusriski mainittu
Suomi ei hyökännyt Neuvostoliittoa (Venäjää) vastaan kesällä 1941
Mikko Paunio