Suuri valiokunta: EU:n päästökaupan ohjattava päästövähennyksiin ja puhtaisiin investointeihin

Eduskunnan suuri valiokunta antoi lausuntonsa EU:n päästökauppajärjestelmän uudistamisesta vuosiksi 2031–2040.

Valiokunta pitää EU:n päästökauppaa keskeisenä keinona vähentää päästöjä ja edistää puhtaita investointeja. Valiokunta painottaa myös Suomen saavutettavuuden ja liikenteen erityisolosuhteiden huomioon ottamista.

Eduskunnan suuri valiokunta antoi keskiviikkona 18. marraskuuta lausuntonsa EU:n yleisen päästökauppajärjestelmän uudistamisesta. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan korostaen lausunnossaan esittämiään täsmennyksiä.

Komission ehdotuksilla uudistettaisiin EU:n yleistä päästökauppaa vuosiksi 2031–2040. Muutosehdotukset koskevat muun muassa päästöoikeuksien kokonaismäärän vuosittaista vähenemistahtia, kansainvälisten ilmastoyksiköiden käyttöä, pysyviä hiilenpoistoja, teollisuuden ilmaisjakoa sekä lento- ja meriliikenteen päästökauppaa.

Suuri valiokunta korostaa päästökaupan merkittävyyttä kustannustehokkaana ja teknologianeutraalina ilmastopolitiikan ohjauskeinona.

Päästökauppasektorin päästöt ovat vähentyneet merkittävästi, ja järjestelmä on luonut koko EU:n laajuisen kannustimen puhtaille investoinneille. Päästökaupalla on siten merkittävä asema EU:n ilmastopolitiikan sekä kilpailukyky- ja investointipolitiikan edistämisessä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan komission ehdotusta voidaan pitää melko tasapainoisena kokonaisuutena, kun otetaan huomioon siihen kohdistuvat voimakkaat paineet. Ehdotukseen liittyy kuitenkin riski päästökaupan ohjausvaikutuksen heikkenemisestä. Tämä voisi vähentää investointeja ja hidastaa talouden uudistumista erityisesti suomalaisten edelläkävijäyritysten kannalta.

Päästökaupan ohjausvaikutus säilytettävä vahvana

Suuren valiokunnan mukaan päästökaupan piiriin kuuluvien päästövähennysten osuuden tulee säilyä selvästi merkittävänä EU:n vuoden 2040 nettopäästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Päästökaupan heikentäminen lisäisi päästövähennyspainetta järjestelmän ulkopuolisilla aloilla, joilla ilmastotoimet ovat kalliimpia ja epävarmempia.

Valiokunta pitää riittävän kunnianhimoista päästöoikeuksien vähennyskerrointa keskeisenä Suomen neuvottelutavoitteena.

Päästöoikeuksien määrän tulisi vähentyä mahdollisimman nopeasti etenkin kauden 2031–2040 ensimmäisinä vuosina. Samalla on huolehdittava energiaintensiivisen teollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä ja ehkäistävä tuotannon ja investointien siirtymistä EU:n ulkopuolelle.

Kansainvälisiä ilmastoyksiköitä tulisi käyttää mahdollisimman vähän, jotta päästövähennykset ja investoinnit kohdistuvat ensisijaisesti EU:n alueelle. Niiden hallittu käyttö voi täydentää EU:n omia toimia mikäli yksiköiden laatu, luotettavuus, todentaminen ja päästövähennysten lisäisyys voidaan varmistaa. Käyttö ei myöskään saa olennaisesti heikentää eurooppalaisen teollisuuden investointikannustimia.

Pysyvät hiilenpoistot mukaan päästökauppaan

Suuri valiokunta kannattaa pysyvien hiilenpoistojen sisällyttämistä EU:n yleiseen päästökauppaan. Muutos on toteutettava niin, että järjestelmä säilyttää kannustimet päästöjen vähentämiseen ja edistää samalla pysyviä hiilenpoistoja.

Komission ehdottama määräaikainen tukimekanismi voi valiokunnan mukaan parantaa hiilidioksidin talteenottoon ja pysyvään varastointiin perustuvien hankkeiden liiketoimintamahdollisuuksia myös Suomessa.

Valiokunta vaatii lisäksi, että yli 95 prosenttia kestävää biomassaa polttoaineena käyttävät laitokset sisällytetään ensisijaisesti takaisin EU:n yleiseen päästökauppaan.

Samalla on varmistettava, että päästökaupan ulkopuolelle jäävät biomassalaitokset voivat tarjota tuottamiaan pysyviä hiilenpoistoyksiköitä komission osto-ohjelmaan tai tulevaisuudessa suoraan päästökauppaan.

Ilmaisjako

Suuri valiokunta suhtautuu varauksellisesti ehdotukseen hidastaa EU:n hiilirajamekanismin eli CBAM:n piiriin kuuluvien toimialojen ilmaisjaon vähentämistä. Ilmaisjaon alasajon tulisi pysyä mahdollisimman lähellä voimassa olevaa aikataulua. Hiilivuotosuojaa tulisi parantaa ensisijaisesti kehittämällä hiilirajamekanismin toimeenpanoa ja seuraamalla sen toimivuutta.

Talvimerenkulku huomioitava pysyvästi

Suuri valiokunta korostaa talvimerenkulun ratkaisevaa merkitystä Suomen ulkomaankaupalle, huoltovarmuudelle ja kilpailukyvylle.

Valiokunta tukee jääluokitettuja aluksia koskevan helpotuksen jatkamista vuoteen 2035 asti, mutta tavoitteena tulee olla talvimerenkulun täysimääräinen ja pysyvä huomioon ottaminen. Jäänmurtotoiminnan tulisi säilyä päästökaupan ulkopuolella.

Neuvotteluissa on turvattava myös Ahvenanmaan saavutettavuus ja otettava huomioon maakunnan erityisolosuhteet. Saaripoikkeuksen jatkamisen tulee olla mahdollista myös komission ehdottaman määräajan jälkeen.

Lentoliikenteen osalta valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston lähtökohtaa, jonka mukaan päästökaupan maantieteellistä soveltamisalaa ei tulisi laajentaa. Myöskään kestävien lentopolttoaineiden tukitasoja ei tule alentaa eikä tukia poistaa vuoden 2029 jälkeen komission ehdottamalla tavalla.
Suuri valiokunta edellyttää valtioneuvostolta aktiivista vaikuttamista ehdotuksia koskevissa EU-neuvotteluissa.

Eriävät mielipiteet:

SDP jätti lausuntoon eriävän mielipiteen. Vihreät jättivät lausuntoon eriävän mielipiteen, johon Vasemmistoliitto yhtyi.

Luettavaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *