Kansanedustaja Fatim Diarra (Vihreät) vaatii Suomeen koko ikäluokan kattavaa, säännöllistä oppimistulosten arviointia.
(Arkistokuva: Fatim Diarra, kuvalähde: Eduskunta.)
Fatim Diarran mukaan Suomessa on liian pitkään seurattu oppimistulosten heikkenemistä sivusta ilman riittävää tietoa siitä, mistä muutos johtuu ja millä keinoilla suunta voidaan kääntää.
’Koulutuspolitiikkaa ei pitäisi tehdä mututuntumalla’
– Käytävässä keskustelussa tarjotaan nopeasti yksinkertaisia selityksiä aina älypuhelimista ja sosiaalisesta mediasta maahanmuuttoon. Ongelma on, ettei eri tekijöiden vaikutuksista ole Suomessa riittävästi tietoa, Diarra toteaa.
– Jokaisten PISA-tulosten jälkeen alkaa sama arvailu siitä, kuka tai mikä on syyllinen: älypuhelimet, some vai maahanmuutto. Ikävä totuus on, ettemme tiedä riittävän hyvin. Koulutuspolitiikkaa ei pitäisi tehdä mututuntumalla, Diarra sanoo.
Suomessa oppimistuloksia seurataan muun muassa otospohjaisilla arvioinneilla ja kansainvälisellä PISA-tutkimuksella. Diarran mukaan tämä ei tarjoa tutkijoille riittävän kattavaa aineistoa sen selvittämiseen, miksi oppimistulokset muuttuvat tai millaisia vaikutuksia erilaisilla koulutuspoliittisilla päätöksillä on.
Diarra esittää, että Suomessa aloitetaan koko ikäluokan kattava ja säännöllinen oppimistulosten yhteismitallinen arviointi valtakunnallisilla kokeilla. Vastaavia kattavampia arviointijärjestelmiä käytetään muissa Pohjoismaissa.
Myös Harvardin huippututkija Raj Chetty totesi taannoin, PISA-tulosten heikkenemisen pysäyttämisen ensimmäinen askel on oppilaiden osaamisen testaamista valtakunnallisilla, yhtenäisesti arvosteltavilla kokeilla.
– On aikamoista uhkapeliä käyttää miljardeja euroja koulutukseen mutta jättää selvittämättä riittävän tarkasti, mikä toimii ja mikä ei. Meidän pitää tietää, miksi lukutaito heikkenee, mitkä uudistukset parantavat oppimista ja mihin koulutuksen rahat kannattaa kohdentaa, Diarra sanoo.
Parempaa tietoa tarvitaan Diarran mukaan myös kasvaneiden oppimiserojen kaventamiseen ja maahanmuuttajataustaisten lasten oppimisen tukemiseen.
’Mahdollisuus oppia riippumatta vanhempien taustasta’
– Jokaisella Suomessa kasvavalla lapsella pitää olla mahdollisuus oppia lukemaan kunnolla riippumatta vanhempien taustasta tai siitä, missä koulussa hän sattuu opiskelemaan. Jos emme tiedä, missä ja miksi lapset jäävät jälkeen, emme myöskään pysty korjaamaan ongelmaa, Diarra sanoo.
Valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoon liittyy myös perusteltuja huolia. Diarran mukaan järjestelmä pitää rakentaa niin, ettei se johda koulujen ranking-listoihin, oppilaiden tarpeettomaan kilpailuttamiseen tai opetuksen muuttumiseen kokeisiin pänttäämiseksi.
–Ei lapsille, opettajille tai kouluille häpeäpaaluja
– Tarkoitus ei ole rakentaa lapsille, opettajille tai kouluille häpeäpaaluja. Tarkoitus on saada tutkittua tietoa siitä, mikä suomalaisessa koulussa toimii. Jos haluamme maailman parhaan koulun, meidän pitää uskaltaa myös mitata, onnistummeko siinä, Diarra sanoo.
Diarra korostaa, että pitkään jatkunut oppimistulosten lasku edellyttää nyt konkreettisia ratkaisuja.
– Suomalaisen koulutuksen alamäkeä ei pysäytetä uudella kierroksella arvailua. Ensimmäinen askel on hankkia kunnollista tietoa. Siksi Suomeen tarvitaan koko ikäluokan kattava ja säännöllinen oppimistulosten arviointi, Diarra sanoo.
(Uuutispeili ei ole muokannut artikkelin sisaältöä.)
Jos tehdään testejä joista selviää se totuus että oppimistulosten romahdus jo vuosikymmenen johtuu länsimaiden ulkopuolisesta maahanmuutosta, niin Diarra on ensimmäisenä kieltämässä sen tutkimuksen rassistisena.
Hän haukkui aiemmin suomalaisia maalla asuvia sukurutsaisiksi, mutta monissa kehitysmaissa joista Suomeen tullaan, avioidutaan aina serkun kanssa.
Kaikki tietää että siitä seuraa monenlaisia kehityshäiriöitä kun lapsia tehdään lähisukulaisten kanssa.