Tuoreen PISA-tutkimuksen mukaan jo kolmannes suomalaisista pojista lukee huonosti.Kansanedustaja Petri Honkonen (Keskusta) kommentoi:
(Arkistokuva: Petri Honkonen, kuvalähde: Eduskunta.)
Matematiikan osaamisessa poikien välillä hajonta on paljon tyttöjä suurempaa. Luonnontieteiden osaamisessa erot tyttöjen hyväksi olivat poikkeuksellisen suuret vertailtaessa muihin maihin. Esimerkiksi muissa pohjoismaissa erot olivat paljon pienempiä.
Mikä syrjäyttää pojat näin varhain?
Herää kysymys mikä suomalaisessa yhteiskunnassa tai koulussa syrjäyttää pojat näin varhain? Itse olen 90-luvun lama-ajan koululaisesta syrjäseudun koulusta ilman korkeakoulutettua perhetaustaa opiskellut maisteriksi.
Hälytyskellojen pitäisi soida, kun pojat edelleen alisuoriutuvat tällä tavoin, vaikka kaikenlaista tukea on tarjolla paljon aiempia aikoja enemmän Honkonen toteaa.
Honkosen mukaan päätöksentekijät ovat epäonnistuneet tunnistamaan poikien ongelmat ja niitä on kierrelty kuin kissa kuumaa vellivatia.
Liiallinen varovaisuus tasa-arvosyistä ei saa estää avointa puhetta poikien liian heikosta menestymisestä ja ratkaisujen löytämistä.
Kouluihin on saatava poikapedagogiikkaa ja opettajille on annettava työrauha opettaa, eikä pakottaa heitä sosiaalityöntekijöiksi. Erityisluokat on saatava takaisin kaikkiin kouluihin, Honkonen listaa ratkaisuja.
PISA-tutkimus ei ole urheilukilpailu, jossa eri maat juhlivat tai surevat sijoitustaan. PISA on tutkimus, joka kertoo miten suuri osa lapsista lähtee jatko-opintoihin tai työelämään ilman riittäviä taitoja, Honkonen suree.
(Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sisältöä.)
On tietysti äärimmäisen helppoa ja kätevää sysätä koko oppimistason lasku yksittäisen teinin harteille: ”Lue se kirja ja lopeta se kännykän näprääminen.” Samaan aikaan on kuitenkin pelkkää toiveajattelua väittää, ettei opetusryhmän rakenteella olisi mitään väliä.
Jos merkittävä osa luokasta ei ymmärrä opetuskieltä ja opettajan työaika menee sanojen kääntämiseen sekä aivan alkeiden rautalangasta vääntämiseen, on selvää, kenen kustannuksella tämä tapahtuu. Etenemistahti hidastuu väkisin, syventäville sisällöille voi sanoa hyvästit ja opetuksen taso riisutaan minimiin.
Totta kai oppilaalla on aina oma vastuunsa kotitehtävistä ja asenteesta, mutta on aika erikoinen ajatus vaatia nuorelta huipputuloksia ympäristössä, jossa opetus on tasoitettu alimpaan yhteiseen nimittäjään. Jos opetusryhmä ei mahdollista etenemistä, arvosanojen heikkenemisestä on turha syyttää pelkästään oppilaan motivaatiota – ellei sitten motivaation puutteeksi lasketa sitä, ettei jaksa kiinnostua asioista, joita ei päästä edes opettelemaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/9bc5d4fe-89c0-4584-b57c-5c8aeb0c4cdb