Tämän päivän uutisen mukaan Yhdysvaltain kyky käydä nykyaikaista -teknisesti vaativaa- sotaa on ajettu alas alle puolessa vuodessa.
(Kuvan aineisto eri lähteistä.)
’Yhdysvaltain armeija on käyttänyt suuren osan erittäin tarkoista pitkän kantaman ohjuksistaan viiden kuukauden (Iranin) sodan aikana’, kirjoittaa lehti tiistaina, -tukeutuen kolmeen asiaatuntevaan lähteeseen.
Kehittyneiden aseiden varastojen tyhjeneminen herättää huolta Yhdysvaltain valmiudesta kohdata tulevia konflikteja, joissa vastustajallakin saattaa olla ajanmukainen aseistus. Tarkkojen ja vaikeasti torjuttavien ohjusten tms. vaje heikentää myös Yhdysvaltain perinteisten liittolaisten luottamusta mahdollosesti tarvitsemansa sotilaallisen tuen toimivuudesta.
”Lähes kaikki käytetty”
Vaje koskee erityisesti sellaisia järjestelmiä, kuin Army Tactical Missile Systems (ATACMS) ja Precision Strike Missiles (PrSM). Yhdysvallat on väitetysti käyttänyt näistä aseita ”lähes kaikki”helmikuun 28. päivän jälkeen Persianlahden sodassa.
Pitkänkantaman tarkkojen aseiden puute pakottaisi käyttämään lentokoneella kohteen läheisyyteen vietäviä pommeja ja ohjuksia. -Tämä taas lisäisi henkilöstötappioita, mikä taas olisi sisäpoliittinen rasite hallinnolle, joka on julistanut pysyttelevänsä erossa ulkomaisista sodista.
Yhdysvaltain tukeen mahdollisessa kriisitilanteessa vuosikymmenien ajan luottaneet hallitukset saattavat joutua arvioimaan uudelleen Yhdysvaltain luotettavuuden liittolaisena. Washingtonilla onkin lähimenneisyydessä koettuja kasvojenmenetyksiä aivan liikaa:
Trumpin äkkivetäytyminen Syyriasta lokakuussa 2019 herättää edelleenkin ihmettelyä ja kysymyksiä. -Kuten myös Bidenin päätös vetää yhdysvaltalaiset ennenaikaisesti Afganistanista, -juuri kun Taleban oli myöntynyt Qatarissa käydyissä neuvotteluissa jakamaan vallan Kabulissa istuvan Yhdysvaltain tukeman hallituksen kanssa: Vallanjaon ja selevon takeina olleet amerikkalaissotilaat poistuivat yllättäen, -ja se siitä sopimuksesta: Taleban otti kaiken, -kun kerran ilmaiseksi sai.
Yhdysvaltain tahto puolustaa liittolaisiaan näyttäytyy siis kyseenalaisena, -Washingtonin omien päätösten seurauksena. Nyttemmin on kyseenalaistettava myös kyky toimia sitoumusten mukaan.
Paitsi (entisten) liittolaisten huolenaihe, Yhdysvaltain uskottavuus turvatakeiden antajana kiinnostaa myös nykyisen maailmanjärjestyksen uhkaamista mahdollisesti harkitsevia valtioita. -Siis ns. roistovaltioita, ja hegemoniaa tavoittelevaa Kiinaa. Kiina onkin aktivoitunut kuluvan vuoden aikana mm. Filippiinien vesillä, ja Etelä-Kiinanmerellä.
Israel oli pyrkinyt saamaan Yhdysvallat mukaan (ennaltaehkäisevään) hyökkäykseen Iraniin ainakin kolmen Yhdysvaltain presidenttikauden ajan. -Trumpin toisella kaudella vihdoin tärppäsi.
Trump ilmeisesti odotti lyhyttä sotaa, eikä tiennyt mitä tehdä sodan pitkittyessä. Niinpä hän ’käytti voimaa’, sensijaan että olisi käyttänyt järkeään. Jotain 1:n miljoonan (USD) kappalehintaiset aseet nyt vaan eivät sovi siihen käyttöön.
Lehti kirjoittaa; ’Mutta sodan pitkittyessä (lehden anonyymit asiantuntijat) ilmaisivat huolensa siitä, että vähenevät ohjustoimitukset voivat rajoittaa Yhdysvaltojen kykyä estää vastustajia, -mukaan lukien Venäjä ja Kiina.’
Yhdysvalloilla on ”paljon enemmän ammuksia kuin kenelläkään maailmassa”
”Puolustusyhtiömme tekevät tällä hetkellä enemmän ammuksia kuin koskaan ennen, sen lisäksi, että ne laajentavat tehtaitaan ja laitteitaan ennätystasolla”, Trump jatkoi eo. lausuntoaan.
Trumpin päätös peruuttaa jo ilmoittamansa uusi ilmakampanja Irania vastaan on tulkittu vahvistuksena huhuihin em. kehittyneiden aseiden määrällisestä vajeesta.
Lehden lähteiden mukaan ohjusvarastojen hupenemisesta oli varoiteltu jo ’viikkojen ajan’. 
Luettavaa:
- al-Arabiya 04.08. 2026: US has used ‘virtually all’ of its long-range precision missiles during Iran war: Sources,